Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jos Putinin hallinto romahtaa, Suomen rajalla voi tapahtua jotain hyvin massiivista – ”Järkyttävä shokki”

Ilta-Sanomat Uutinen 8.8.2026
Pisteet
40
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa lukijalle pelon ilmapiiriä maalaamalla kuvan massiivisesta, hallitsemattomasta ihmisvirrasta, joka voisi syntyä Venäjän sisäisen kriisin seurauksena. Lukijalle välittyy viesti, että nykyiset rajavarautumistoimet ovat riittämättömiä, mikä normalisoi ajatusta entistä järeämmistä turvatoimista.

Uutinen Ilta-Sanomat IS Extran tilaajille Ville Hardén · 8.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa rajatutkimuksen professorin asiantuntijalausuntoon.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja keskittyy vain uhkakuviin. Propaganda-tekniikat (pelottelu) ja latautunut kieli nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja vahtikoira-asetelmaa Venäjän suhteen, mikä on Suomessa laajasti jaettu näkemys. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on turvallisuusuhkien raportoinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka
  • Nykyisten rajavarautumistoimien riittämättömyys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Venäjän sisäisestä tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa realistista kuvaa siitä, kuinka todennäköinen skenaario on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Pelottelu Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Pelko massiivisesta ihmisvirrasta ja yhteiskunnallisesta kaaoksesta.

Huoli

Huoli Suomen rajaturvallisuuden kestävyydestä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko lupaa järkyttävän shokin.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Maalaillaan uhkakuvia kaaoksesta.

Tunnevetoaminen on voimakasta ja tarkoitettu herättämään lukijassa huolta ja pelkoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa ingressin uhkakuvaa.

Klikkihoukutus: 75/100

Otsikko käyttää pelottelua ja jättää uhan luonteen epämääräiseksi houkutellakseen lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sanat kuten järkyttävä shokki ja massiivinen luovat uhkaavaa tunnelmaa.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo me-vs-ne -asetelmaa Suomen ja Venäjän välille.

Populismi: 30/100

Kansa-eliitti -asetelma puuttuu, mutta uhkakuvien korostaminen on populistista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee hypoteettisia uhkakuvia, ei yksittäistä syytöstä tiettyä tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Asiantuntijan käyttö lähteenä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteellinen ja latautunut kieli sekoittuu uutisointiin.
  • JO 15: Otsikko on klikkihakuinen ja dramatisoiva.
  • JO 15: Otsikko on kateellinen sisällön dramatisoinnin vuoksi.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty mediassa laajasti aiemminkin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuuspolitiikan ja rajaturvallisuuden korostajia, sillä se esittää Venäjän hallinnon kriisiytymisen välittömänä ja hallitsemattomana uhkana Suomen yhteiskuntarauhalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjä kykenee ja haluaa ohjata ihmisjoukkoja Suomen rajalle osana hybridivaikuttamista. ”Mikä estäisi Venäjää laittamasta isompaa vaihdetta silmään?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus esitetään aktiivisena uhkana, kun taas Suomen rooli jää passiiviseksi vastaanottajaksi. ”Venäjä ohjaa ihmisjoukkoja Suomen rajalle”
Kuka saa äänen Asiantuntijan (rajatutkimuksen professori) ääni on keskiössä, mutta hänen skenaarioitaan ei haasteta. ”rajatutkimuksen professori esittelee kolme skenaariota”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli rakentaa lukijalle pelon ilmapiiriä maalaamalla kuvan massiivisesta, hallitsemattomasta ihmisvirrasta, joka voisi syntyä Venäjän sisäisen kriisin seurauksena. Lukijalle välittyy viesti, että nykyiset rajavarautumistoimet ovat riittämättömiä, mikä normalisoi ajatusta entistä järeämmistä turvatoimista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin 'neljännen uhkakuvan' ilman tarkempaa määrittelyä, mikä voi olla tarkoituksellinen keino lisätä lukijan epävarmuutta ja klikkausintoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Käytetään uhkakuvia ihmisjoukkojen aiheuttamasta kaaoksesta.

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten järkyttävä shokki ja massiivinen.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit →
Ulkomaat Suomi Vladimir Putin Venäjä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Rajatutkimuksen professori esittelee kolme skenaariota, [...69 sanaa...] Venäjää laittamasta isompaa vaihdetta silmään?

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →