Analyysi artikkelista: Kuopion seudun perussuomalaisia loikannut uuteen puolueeseen: Pekka Timoselle puolueen Nato-kanta oli viimeinen pisara
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa äänen perussuomalaisista lähteneille valtuutetuille ja heidän perusteluilleen ilman, että perussuomalaisten omaa näkemystä tai kommenttia loikkauksesta kysytään. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen Nato-linjan muutos nähdään merkittävänä jakolinjana, joka ajaa jäseniä uusiin poliittisiin liikkeisiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa äänen vain loikkaajille. Vaikka sävy on asiallinen, lähteiden valinta ohjaa lukijaa ymmärtämään loikkaajien motiiveja ilman vastapuolen kommenttia.
Artikkeli raportoi poliittisesta tapahtumasta (loikkaus), joka on osa normaalia poliittista prosessia. Vaikka loikkaajien näkökulma korostuu, artikkeli ei ota kantaa ideologisesti, vaan raportoi henkilöiden omat perustelut. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi, jossa poliittinen muutos tuodaan julki.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Loikkaavien poliitikkojen näkökulma
- Nato-vastaisuus
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten edustajan kommentti loikkauksesta puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa loikkauksen syistä ja merkityksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliitikkojen epäluottamus omaa puoluettaan kohtaan.
Sitaatti 'viimeinen pisara' korostaa henkilökohtaista pettymystä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja rajoittuu haastateltavien omiin kokemuksiin, mikä on uutisoinnissa hyväksyttävää.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua 'viimeinen pisara'.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumien syy-seuraussuhdetta neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa poliittista jakoa, mutta ei käytä polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa on elementtejä, joissa poliitikot kritisoivat puolueen 'eliittiä' ja linjanmuutoksia, mutta artikkeli itse raportoi tämän neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisten paikallista johtoa ei ole kuultu kritiikin kohteena, vaikka heidän puolueensa linjaa arvostellaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
- JO 35: Virheen korjaus on tehty avoimesti.
- JO 35: Virheen korjaus on selkeä ja läpinäkyvä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, perussuomalaisten kantaa ei kysytty.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on laiminlyöty kritiikin kohteena olevan puolueen osalta.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu pitkälti Savon Sanomien aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen perussuomalaisista lähteneille valtuutetuille ja heidän perusteluilleen ilman, että perussuomalaisten omaa näkemystä tai kommenttia loikkauksesta kysytään. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen Nato-linjan muutos nähdään merkittävänä jakolinjana, joka ajaa jäseniä uusiin poliittisiin liikkeisiin.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu perussuomalaisten paikallista edustajaa tai johtoa, mikä olisi tuonut uutiseen tasapainoa ja kontekstia loikkausten merkityksestä paikallispolitiikassa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →