← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukraina iski Suomen lähelle – valtava tulipalo öljysatamassa

Ilta-Sanomat Uutinen 23.3.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Ukrainan pitkän kantaman iskut Venäjän infrastruktuuriin osana sotaa. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan kasvavasta kyvystä iskeä syvälle Venäjän alueelle, samalla kun iskun läheisyys Suomen rajalle luo jännitteen tuntua ilman, että turvallisuuspoliittisia seurauksia Suomelle avataan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa ja sen seurauksia laajasti, mutta suomalaisesta näkökulmasta.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä ja johtuu pääasiassa siitä, että Ukrainan näkökulma iskujen tavoitteista saa enemmän tilaa kuin Venäjän vastatoimien analyysi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sotatapahtumia asiallisesti ilman ideologista latausta. Vaikka se käsittelee Venäjän öljynviennin häiriintymistä, se tekee sen uutisoinnin vaatimalla neutraaliudella.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan iskujen sotilaallinen ja taloudellinen merkitys Venäjälle

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Iskujen mahdolliset ympäristövaikutukset Suomenlahdella jäävät mainitsematta. — Lukija ei saa tietoa mahdollisista riskeistä Suomen lähialueen ympäristölle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Iskun läheisyys Suomen rajaan herättää huolta turvallisuustilanteesta.

Liioittelu / korostus

Tulipalon kuvaaminen "valtavaksi" ja "voimakkaaksi" korostaa tapahtuman dramaattisuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen luonteeseen sotatapahtumana.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 46/100, kärjistys 22

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä: "Ukraina iski Suomen lähelle" ja "valtava tulipalo".

Klikkihoukutus: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko korostaa maantieteellistä läheisyyttä Suomeen, mikä on omiaan herättämään huomiota: "Ukraina iski Suomen lähelle – valtava tulipalo öljysatamassa"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvailee tapahtumaa ilman latautuneita adjektiiveja: "Ukraina iski Suomen lähelle – valtava tulipalo öljysatamassa"

Kärjistys: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi sotaa, jossa on luontainen vastakkainasettelu, mutta kieli on neutraalia.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaiset (kuvernööri Drozdenko) ovat saaneet kertoa oman näkemyksensä iskuista.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat ja tapahtumien kulku on erotettu selkeästi.
  • JO 7: Lähteinä käytetty viranomaisia ja Reutersia.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja attribuutiot ovat selkeitä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa ajankohtaiset tapahtumat yhteen, mutta ei sisällä omaa syväanalyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan sotaponnistelujen seuraajia ja energiataloudesta kiinnostuneita, sillä se korostaa iskujen tehokkuutta Venäjän sotatalouden heikentämisessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan ymmärtävän Ukrainan iskut oikeutetuiksi vastatoimiksi Venäjän hyökkäykselle. ”Ukraina on säännöllisesti iskenyt Venäjän öljynvientilaitoksiin ja öljynjalostamoihin heikentääkseen Venäjän sotataloutta ja vastustaakseen Venäjän neljä vuotta kestänyttä hyökkäystä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän puolustusministeriön rooli torjunnassa esitetään passiivisena tilastona, jolloin iskun onnistuminen korostuu. ”yhteensä 249 droonia torjuttiin ja tuhottiin Venäjän yllä yön aikana.”
Kuka saa äänen Ukrainan asevoimien esikunta saa kertoa iskujen tavoitteet ja tulokset, kun taas Venäjän viranomaiset raportoivat vain vahingoista. ”Ukrainan asevoimien esikunta kertoi maanantaina iskeneensä myös Bashneft-Ufaneftekhim-öljynjalostamoon”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi Ukrainan pitkän kantaman iskut Venäjän infrastruktuuriin osana sotaa. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan kasvavasta kyvystä iskeä syvälle Venäjän alueelle, samalla kun iskun läheisyys Suomen rajalle luo jännitteen tuntua ilman, että turvallisuuspoliittisia seurauksia Suomelle avataan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi iskun maantieteellinen läheisyys Suomen rajaan nostetaan otsikkoon, vaikka itse uutinen käsittelee laajaa drooni-iskujen sarjaa ympäri Venäjää – tämä voi olla keino lisätä uutisen uutisarvoa suomalaiselle lukijalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee öljynvientiin liittyviä lukuja, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän öljynviennin volyymi
  • drooni-iskujen vaikutus öljyn hintaan

Suositellut lähteet

  • IEA
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Primorsk laajempi kuva Katso kirjoittajan Jari Alenius muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Primorskin eli Koiviston sataman öljynlastaus [...292 sanaa...] tuhottiin Venäjän yllä yön aikana.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →