← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Jos totuus on sodan ensimmäinen uhri – tutkijan sananvapaus tuntuu olevan seuraava

Yle Kolumni 19.1.2023
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua tutkijan riippumattoman analyysin ja sodan vaatiman poliittisen yhtenäisyyden välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa tutkijan sananvapaus on uhattuna, koska yhteiskunnallinen paine vaatii asiantuntijoilta yksiselitteistä tukea Ukrainalle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta sotatieteilijän, eli asiantuntijan näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kirjoittajan oma näkökulmateksti, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Vinouma syntyy siitä, että kirjoittaja kehystää oman analyysinsä ainoaksi tieteellisesti uskottavaksi tavaksi toimia, leimaten kritiikin automaattisesti epätieteelliseksi tai poliittiseksi paineeksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja puolustaa akateemista vapautta ja tieteellistä etiikkaa, mikä ei ole sidottu perinteiseen vasemmisto-oikeisto-akseliin. Teksti on vahtikoira-tyyppinen puolustuspuhe tutkijan roolista, eikä se aja selkeää poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijan riippumattomuus
  • Sotapropagandan vaarallisuus

Kritisoidut tahot

  • sosiaalisen median kommentaattorit

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu tutkijoiden roolista sodassa jää kirjoittajan oman kokemuksen varjoon. — Lukija saa vain yhden näkökulman tutkijan rooliin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Oman roolin korostaminen Kriitikoiden vähättely

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Realismi
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista häneen kohdistuneesta kritiikistä.

Realismi

Sotatieteellinen analyyttisyys esitetään ainoana järkevänä tapana suhtautua sotaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'putinisti' ja 'vihapuhe' käytetään kuvaamaan kirjoittajaan kohdistuvaa kritiikkiä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Kirjoittajan omat kokemukset mediahuomiosta ja kritiikistä toimivat argumentin pohjana.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se palvelee kirjoittajan omaa puolustuspuhetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka käsittelee tutkijan sananvapautta.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen kolumnin teemasta, mutta käyttää hieman dramaattista kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'uhri' ja 'sananvapaus' lataavat otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoittaja luo vastakkainasettelun 'analyyttisen tutkijan' ja 'sotapropagandaa tukevan kommentaattorin' välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoittaja viittaa 'sosiaalisen median kommentaattoreihin' ikään kuin yhtenäisenä eliittiä tai totuutta vastustavana ryhmänä, mutta asetelma on sitaateissa kirjoittajan omassa äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevat sosiaalisen median kommentaattorit eivät ole nimettyjä, joten heitä ei ole mahdollista kuulla.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – kirjoittaja ilmoittaa selkeästi kirjoittavansa kolumnia ja esittää näkemyksensä tutkijan roolista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu – kirjoittaja kritisoi sosiaalisen median kommentaattoreita, mutta heillä ei ole mahdollisuutta vastata.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja kirjoittajan omaan kokemukseen perustuva, mikä tuo tekstiin henkilökohtaista otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tutkijan autonomian puolustajia: se asettaa tieteellisen analyysin ja poliittisen vaikuttamisen vastakkain, jolloin tutkijan kriittinen etäisyys näyttäytyy välttämättömänä ja vastuullisena toimintana.
Pelissä Tieteellinen riippumattomuus vs. sodan vaatima kansallinen yhtenäisyys. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen tutkijan oikeutta ja velvollisuutta analysoida sotaa ilman poliittisia paineita.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tutkijan on mahdollista ja tarpeellista ottaa etäisyyttä sotaan, vaikka hän toivoisi ukrainalaisille hyvää. ”minun on myös välttämättä otettava etäisyyttä Ukrainaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sosiaalisen median kommentoijat esitetään aktiivisina toimijoina, jotka leimaavat tutkijoita, kun taas tutkijan oma toimijuus kehystetään tieteelliseksi välttämättömyydeksi. ”sosiaalisen median kommentaattorit, jotka leimasivat minut ja kollegani Jan Willem Honigin putinisteiksi.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja hallitsee ääntä täysin; kriitikot esitetään vain referoituna ryhmänä ilman suoria sitaatteja. ”Olen saanut kuulla, ettei Ukrainalle ongelmallisista asioista saisi puhua.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua tutkijan riippumattoman analyysin ja sodan vaatiman poliittisen yhtenäisyyden välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa tutkijan sananvapaus on uhattuna, koska yhteiskunnallinen paine vaatii asiantuntijoilta yksiselitteistä tukea Ukrainalle. Kirjoittaja normalisoi tutkijan etäisyyden ottamisen sodan inhimillisestä kärsimyksestä tieteellisen uskottavuuden nimissä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tarve korostaa omaa 'ennennäkemätöntä valtaa' ja 'vastuuta' keino legitimoida omaa asemaa julkisena keskustelijana, samalla kun hän etääntyy kritiikistä, jota hän on kohdannut.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Viittaukset sosiologi Hans Joasiin ja tieteelliseen ammattietiikkaan tukemaan omaa näkemystä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jan Willem Honig laajempi kuva Katso kirjoittajan Ilmari Käihkö muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjän hyökkäys
  • sananvapaus
  • Ukrainan sota
  • Ukraina
  • tutkijat
  • Ilmari Käihkö
  • Ukrainan kriisi 2022
  • sodat

Tiedot tästä analyysistä

Sodan oloissa on suuri houkutus [...470 sanaa...] jatkaa sodan seuraamista monia pidempään._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →