Analyysi artikkelista: Syömisestä aiheutuvat päästöt kaadetaan aina tuottajan niskaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini44
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja haastaa sosiaalidemokraattisen ajatuspajan näkemyksen maatalouden päästöistä ja kytkee maataloustuet suoraan kansalliseen turvallisuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa maatalouden ympäristökritiikki nähdään hyökkäyksenä suomalaista ruoantuotantoa ja kuluttajien etua vastaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen kolumni, joka ei anna tilaa vastakkaisille näkemyksille. Retoriset kysymykset ja latautunut kieli ohjaavat lukijaa vahvasti kirjoittajan kannalle.
Kirjoitus ajaa maataloustukien säilyttämistä ja kritisoi vasemmistolaisen ajatuspajan raporttia. Kehys painottaa kansallista omavaraisuutta ja markkinaehtoisen kritiikin torjumista, mikä on linjassa oikeistolaisen maatalouspolitiikan kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kotimaisen maatalouden puolustaminen
- Huoltovarmuuden korostaminen päästövähennysten edellä
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Suomalaiset maataloustuottajat
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Sorsa-säätiön raportin varsinaisia argumentteja ei esitetä. — Lukija ei saa mahdollisuutta arvioida raportin sisältöä itse.
- Todistusaineisto Väitteet tuontiruoan päästöistä ja laittomista tuotantotavoista jäävät ilman lähdeviitteitä. — Väitteiden todenperäisyyttä on mahdoton arvioida.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja ilmaisee turhautumista maatalouden kritisoimista kohtaan.
Huoli huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta.
Kysymyksiä käytetään ohjaamaan lukijan vastausta.
Sanat kuten 'kurjistaa' ja 'hinku' lataavat tekstiä.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se esittää monimutkaisen päästökeskustelun mustavalkoisena hyökkäyksenä tuottajia vastaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa kolumnin pääväitteen: "Syömisestä aiheutuvat päästöt kaadetaan aina tuottajan niskaan"
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta kärjistävä: "Syömisestä aiheutuvat päästöt kaadetaan aina tuottajan niskaan"
Sana "kaadetaan" luo kuvan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta: "Syömisestä aiheutuvat päästöt kaadetaan aina tuottajan niskaan"
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun tuottajien ja 'kurjistajien' välille: "Mikä hinku ihmisillä on kurjistaa oman maan tuotantoa"
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'ihmiset' (eliitti/ajatuspajat) kurjistavat tuottajia: "Mikä hinku ihmisillä on kurjistaa oman maan tuotantoa"
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kalevi Sorsa -säätiötä kritisoidaan suoraan, mutta sille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikin kohdetta ei ole kuultu eikä sille ole annettu mahdollisuutta vastata.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihepiiri on toistuva maatalouspoliittinen keskustelunavaus ilman uutta faktatietoa.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja haastaa sosiaalidemokraattisen ajatuspajan näkemyksen maatalouden päästöistä ja kytkee maataloustuet suoraan kansalliseen turvallisuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa maatalouden ympäristökritiikki nähdään hyökkäyksenä suomalaista ruoantuotantoa ja kuluttajien etua vastaan.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja rinnastaa maatalouden päästöt suoraan 'syömiseen' yleisellä tasolla, mikä tekee maatalouden ympäristövaikutusten kritisoimisesta retorisesti vaikeampaa, koska se näyttäytyy syömisen vastustamisena.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään tunteisiin vetoavia sanoja kuten 'kurjistaa'.
Esitetään, että päästöjen vähentäminen tarkoittaa automaattisesti tuottajien kurjistamista.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa maatalouden päästöosuuteen, mikä on tilastollisesti tarkistettavissa oleva väite.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maatalouden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Luonnonvarakeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →