Analyysi artikkelista: Lukijalta: Voiko perussuomalaiset palata juurilleen?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kyseessä on vahvasti mielipiteellinen kirjoitus, joka käyttää historiallisia viittauksia perussuomalaisten nykyisen politiikan kritisoimiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKirjoitus on yksipuolinen mielipidekirjoitus, joka käyttää voimakkaasti latautunutta kieltä ja esittää puolueen toiminnan negatiivisessa valossa ilman vastapainoa. Rakenne on selvästi kriittinen ja ohjaa lukijaa tuomitsemaan puolueen nykyisen linjan.
Kirjoitus kritisoi oikeistohallituksen politiikkaa ja perussuomalaisten arvomaailmaa vasemmistolaisesta/arvoliberaalista näkökulmasta, korostaen heikompiosaisten asemaa ja kritisoiden työnantajien ohjausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten nykyisen politiikan epäonnistuminen
- Tarve palata alkuperäisiin aatteisiin
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Puolueen oma näkemys hallitusohjelman tavoitteista ja saavutuksista puuttuu. — Lukija saa vain yhden, kriittisen näkökulman puolueen toimintaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja paheksuu puolueen nykyistä linjaa ja sen vaikutuksia heikompiosaisiin.
Käytetään termejä kuten 'näennäislogiikka' ja 'taaksepäin katsominen'.
Väinö Linnan ja Santeri Alkion käyttö retorisena välineenä.
Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, sillä se pyrkii leimaamaan vastapuolen moraalisesti kyseenalaiseksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko esittää retorisen kysymyksen, joka houkuttelee lukijaa pohtimaan puolueen suuntaa.
Sana 'juurilleen' implikoi, että puolue on eksynyt oikealta tieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoitus luo selkeän vastakkainasettelun puolueen nykyisen linjan ja 'kansan' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoittaja käyttää 'kansan' ääntä retorisena välineenä kritisoidakseen puolueen eliittiä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipidekirjoitus on selkeästi erotettu uutisaineistosta.
Heikkoudet
- JO 21: Perussuomalaisille ei ole varattu tilaisuutta vastata kirjoituksen esittämiin syytöksiin.
6 Omaperäisyys
Historiallisten viittausten käyttö on tyypillistä, mutta kirjoittajan oma analyysi on suoraviivaista.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja tuomitsee perussuomalaisten nykyisen hallituspolitiikan ja arvomaailman, leimaten sen pelkäksi antipatiaksi ja työnantajien ohjailtavissa olevaksi toiminnaksi. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on hylännyt juurensa ja jonka on muututtava selviytyäkseen, vaikka kirjoittaja ei tarjoa puolueelle tilaa tai uskottavuutta nykyisessä roolissaan.
Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena aidosti pohtia puolueen tulevaisuutta vai ainoastaan kritisoida sen nykyistä hallitusyhteistyötä käyttämällä historiallisia viittauksia retorisena lyömäaseena.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Puolueen politiikkaa kuvataan 'näennäislogiikaksi'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →