Analyysi artikkelista: Sotilasliitto Nato vahvistaa Itä-Euroopan puolustusta – ”Nato ei jää odottamaan, me toimimme”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli välittää kuvan Natosta aktiivisena ja toimintakykyisenä toimijana, joka reagoi nopeasti Venäjän aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Lukijalle korostuu viesti siitä, että liittokunta on siirtymässä uudenlaiseen, yhtenäisempään puolustussuunnitteluun, mikä luo turvallisuuden tunnetta, vaikka tarkkoja yksityiskohtia kalustosta ei avatakaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan uutismainen ja asiallinen, mutta se nojaa täysin Naton edustajien lausuntoihin. Koska kyseessä on virallinen tiedotustilaisuus, yksipuolinen lähteistys on genren mukaista, mutta se ohjaa lukijan näkemään tilanteen vain liittokunnan silmin.
Artikkeli raportoi virallista turvallisuuspolitiikkaa ilman ideologista latausta. Vaikka se puolustaa Naton toimia, se tekee sen uutisoimalla liittokunnan omista linjauksista, mikä on tyypillistä vahtikoira-journalismin ulkopuolisessa raportoinnissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Naton näkökulma turvallisuustilanteeseen
- Puolustuksen vahvistamisen välttämättömyys
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi geopoliittinen taustoitus tai Venäjän mahdollinen näkökulma tilanteeseen puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tilanteen eskaloitumisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Vetoaa lukijan luottamukseen Naton kyvystä suojella jäsenmaitaan.
Venäjän toiminnan holtittomuus herättää huolta turvallisuudesta.
Sanoja kuten 'holtiton' käytetään kuvaamaan Venäjän toimintaa.
Asettaa Naton toiminnan vastakkain Venäjän toiminnan kanssa.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan turvallisuuspoliittiseen kontekstiin. 'Holtiton'-sanan käyttö on perusteltua virallisen viestinnän raportointina.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja siinä käytetty sitaatti löytyy tekstistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausta dramatisoimaan viestiä: ”Nato ei jää odottamaan, me toimimme”.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumaa ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini30
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli asettaa Naton ja Venäjän vastakkain, mutta raportointi on asiallista eikä dehumanisoivaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; teksti keskittyy sotilaalliseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi virallista tiedotustilaisuutta, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla samassa yhteydessä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla virallisen tiedotustilaisuuden sisältö.
- JO 15: Otsikolla on kate leipätekstissä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan STT:n uutiseen ja viralliseen tiedotustilaisuuteen, eikä sisällä omaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli välittää kuvan Natosta aktiivisena ja toimintakykyisenä toimijana, joka reagoi nopeasti Venäjän aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Lukijalle korostuu viesti siitä, että liittokunta on siirtymässä uudenlaiseen, yhtenäisempään puolustussuunnitteluun, mikä luo turvallisuuden tunnetta, vaikka tarkkoja yksityiskohtia kalustosta ei avatakaan.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Naton pääsihteerin ja kenraalin lausunnot esitetään kiistattomina totuuksina.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →