Analyysi artikkelista: Keskustan Antti Kaikkonen: Suomi voi tunnustaa Palestiinan, jos Hamasia koskevat ehdot täyttyvät
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta Palestiinan tunnustamisesta asettamalla sille tiukat, turvallisuuspoliittiset ehdot. Lukijalle välittyy kuva, jossa tunnustaminen ei ole enää periaatteellinen 'kyllä tai ei' -kysymys, vaan diplomaattinen pelinappula, jonka avulla pyritään vaikuttamaan Hamasin toimintaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin lievä ja johtuu pääasiassa siitä, että juttu on rakennettu Kaikkosen haastattelun ympärille, mikä antaa keskustalle enemmän tilaa perustella kantaansa kuin muille toimijoille.
Artikkeli käsittelee aihetta vahtikoiranäkökulmasta ja raportoi eri puolueiden kannat neutraalisti. Keskustan linjaus esitetään osana laajempaa diplomaattista keskustelua ilman, että artikkeli itse ottaisi kantaa tunnustamisen puolesta tai vastaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskustan ehdollinen tuki tunnustamiselle
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi historiallinen tausta Palestiinan tunnustamisen kansainvälisistä seurauksista puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, mitä tunnustaminen käytännössä tarkoittaisi Suomen ulkopolitiikalle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja diplomaattisiin realiteetteihin.
Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy asialliseen poliittiseen raportointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää jutun ytimen: "Suomi voi tunnustaa Palestiinan, jos Hamasia koskevat ehdot täyttyvät".
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen hyvin.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista kantaa neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Aihe on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi siitä neutraalisti ilman omaa me/ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita; artikkeli keskittyy eduskuntapuolueiden virallisiin kantoihin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi poliittisia kantoja, eikä siinä ole yksittäistä kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selkeästi.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- JO 10: Lähteet on mainittu asianmukaisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti ajankohtaisesta poliittisesta lausunnosta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta Palestiinan tunnustamisesta asettamalla sille tiukat, turvallisuuspoliittiset ehdot. Lukijalle välittyy kuva, jossa tunnustaminen ei ole enää periaatteellinen 'kyllä tai ei' -kysymys, vaan diplomaattinen pelinappula, jonka avulla pyritään vaikuttamaan Hamasin toimintaan.
Herää kysymys, miksi keskusta valitsi juuri nyt ajankohdan linjaukselleen; se voi olla pyrkimys erottua hallituksen sisäisestä epäyhtenäisyydestä ja vahvistaa omaa profiiliaan ulkopolitiikassa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →