Yle

← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS: Kansanedustaja Joona Räsäsen rattijuopumussakosta voi nousta rikostutkinta

Yle Uutinen 30.5.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin epäilyksen poliisin virheellisestä menettelystä kansanedustajan rattijuopumussakon yhteydessä. Lukijalle välittyy kuva mahdollisesta poliisin vallan väärinkäytöstä, vaikka itse rattijuopumustapaus onkin kiistaton.

Uutinen Yle Jussi Hanhivaara · 30.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti hallinnollinen ja oikeudellinen, keskittyen poliisin toimivaltaan.

/100

Vähäinen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Se antaa äänen molemmille osapuolille (Poliisihallitus vs. Länsi-Uudenmaan poliisi).

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittisesti kenenkään puolelle, vaan keskittyy hallinnolliseen ja oikeudelliseen prosessiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Poliisin toiminnan lainmukaisuuden kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

Länsi-Uudenmaan poliisi

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi

Artikkeli keskittyy viranomaistoiminnan sääntöihin ja mahdollisiin rikosepäilyihin.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen uutisraportti.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'voi nousta' -muotoilua luodakseen jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen ydintä.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, vaan viranomaisten välinen näkemysero.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut esittää oman näkemyksensä harkintavallan käytöstä.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 7: Tiedot tarkistettu ja lähteet mainittu.
JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
JO 21: Länsi-Uudenmaan poliisille on annettu mahdollisuus vastata.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 30/100

30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Helsingin Sanomien alkuperäiseen tutkivaan juttuun.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee yleistä oikeusturvaa ja poliisin toiminnan läpinäkyvyyttä nostamalla esiin kysymyksen poliisin harkintavallan rajoista.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin toiminnan lainmukaisuus on kyseenalaistettavissa. ”Poliisihallituksen edustajan mukaan poliisi on voinut käyttää valtaa, jota sillä ei ole.”

Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminnan lainmukaisuus asetetaan kyseenalaiseksi Poliisihallituksen lausunnon kautta. ”Poliisihallituksen mukaan poliisilla ei kuitenkaan ole kyseistä valtaa.”

Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Helsingin Sanomien uutisointiin ja Poliisihallituksen lausuntoon, antaen poliisille mahdollisuuden vastata. ”Länsi-Uudenmaan poliisi sanoo käyttäneensä sakkojen tuloarvioinnissa harkintavaltaansa.”

Tunnelma Realismi

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi tapaus on noussut rikostutkinnan asteelle nimenomaan kansanedustajan kohdalla; onko kyseessä poikkeuksellinen huolellisuus vai poliittisen painoarvon tuoma lisähuomio.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Joona Räsänen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jussi Hanhivaara muut analyysit →

Joona Räsänen Espoo Rikos Poliisihallitus Länsi-Uudenmaan poliisi politiikka media

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Poliisihallituksen edustajan mukaan poliisi on [...101 sanaa...] olisi sakon määränneellä Länsi-Uudenmaan poliisilla.

Sisältö haettu: 30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →