Analyysi artikkelista: Pieni Lumijoen kunta ei luota hyvinvointialueeseen: tekee varalta oikaisuvaatimuksen päätöksestä, joka on jo peruttu
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kuvaa pienen kunnan ja hyvinvointialueen välistä luottamuspulaa ja viestintäkatkosta. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunta kokee joutuvansa turvautumaan juridisesti epätavallisiin keinoihin varmistaakseen, että sen ääni kuuluu suurten organisaatioiden päätöksenteossa.
Asiallinen uutinen, joka avaa kunnan ja hyvinvointialueen välistä hallinnollista kiistaa. Juttu keskittyy vahvasti kunnan näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa runsaasti tilaa kunnanjohtaja Soinin perusteluille, mikä tekee jutusta kunnan näkökulmaa painottavan. Hyvinvointialueen omaa ääntä tai vastinetta viestintäepäselvyyksiin ei ole haastateltu, mikä on tyypillistä kunnan toimintaa kuvaavassa uutisessa.
Artikkeli käsittelee hallinnollista viestintäongelmaa ja kunnan oikeusturvaa. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on paikallishallinnon ja hyvinvointialueen välisestä kitkasta. Tasapainoa puuttuu hyvinvointialueen äänen osalta, mutta aihe on luonteeltaan paikallinen uutinen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kunnan näkökulma ja oikeusturvan tarve
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Lumijoen kunta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hyvinvointialueen näkemys viestintäongelmiin puuttuu. — Lukija saa vain toisen osapuolen näkemyksen siitä, miksi viestintä on ollut epäselvää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kunta kokee turhautumista hyvinvointialueen epäselvän viestinnän vuoksi.
Huoli vanhusten palveluiden säilymisestä ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä.
Artikkeli rakentuu kunnan ja hyvinvointialueen välisen viestintäkonfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kunnanjohtajan kokemukseen epäselvästä tilanteesta. Se on ymmärrettävää paikallisuutisessa, jossa käsitellään kuntalaisten palveluita.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä: kunta tekee oikaisuvaatimuksen, vaikka päätös on kumottu.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'erikoinen' luomaan jännitettä.
Otsikko kuvaa tilanteen neutraalisti, vaikka käyttääkin sanaa 'erikoinen'.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kyseessä on hallinnollinen erimielisyys, ei syvä yhteiskunnallinen polarisaatio.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kunnanjohtaja korostaa kunnan roolia kuntalaisten palveluiden puolustajana, mutta tämä on tyypillistä paikallispolitiikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hyvinvointialueen edustajaa ei ole kuultu kunnan esittämän kritiikin osalta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Rantalakeus) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Hyvinvointialueen edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan kunnan kritiikkiin viestinnästä.
6 Omaperäisyys
Perus uutisraportti paikallisesta hallinnollisesta kiistasta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kuvaa pienen kunnan ja hyvinvointialueen välistä luottamuspulaa ja viestintäkatkosta. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunta kokee joutuvansa turvautumaan juridisesti epätavallisiin keinoihin varmistaakseen, että sen ääni kuuluu suurten organisaatioiden päätöksenteossa.
Herää kysymys, onko kunnan oikaisuvaatimus enemmän poliittinen viesti hyvinvointialueelle kuin juridinen välttämättömyys, sillä päätös on jo kumottu. Artikkeli ei avaa, onko tällainen toiminta hallinnollisesti tavanomaista vai poikkeuksellista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →