Analyysi artikkelista: MT-kysely: Suomalaiset hyväksyvät laajasti Nato-joukkojen sijoittamisen maahamme
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Nato-joukkojen pysyvän läsnäolon Suomessa esittämällä sen kansalaisten laajasti hyväksymänä tosiasiana. Lukijalle välittyy kuva, jossa kriittiset äänet ovat marginaalissa ja turvallisuuspolitiikan suunta on vakiintunut, vaikka kyselyssä näkyvät merkittävät erot puoluekannan mukaan jäävät artikkelin loppuun ja vähäiselle huomiolle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Nato-myönteisille poliitikoille. Vaikka kyselytulokset itsessään ovat neutraalia dataa, artikkelin kehystys ja asiantuntijavalinnat ohjaavat lukijaa hyväksymään Nato-joukkojen läsnäolon itsestäänselvyytenä.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa hallituksen näkökulmasta, mutta koska kyseessä on kyselytutkimuksen raportointi, se ei edusta vahvaa ideologista kantaa. Se on vahtikoira-tyyppisen raportoinnin sijaan hallituksen linjaa tukevaa viestintää, mutta pysyy asiallisena.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Nato-joukkojen läsnäolon välttämättömyys ja turvallisuushyöty
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Nato-joukkojen läsnäoloa vastustavien tai kriittisten asiantuntijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamus Nato-jäsenyyden tuomaan turvallisuuteen.
Huoli Venäjän hyökkäyssodasta ja eskaloitumisesta.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'brutaalien hyökkäyssotatoimien'.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy turvallisuuspoliittiseen kontekstiin, ei manipulaatioon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kyselyn tulosta: 'MT-kysely: Suomalaiset hyväksyvät laajasti Nato-joukkojen sijoittamisen maahamme'.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kyselyn päähavainnon.
Otsikko raportoi kyselyn tuloksen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaikka mainitseekin puoluekannatuksen erot.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa kansan tahtoon ('suomalaiset näkevät maailman viisaasti'), mutta ei hyökkää eliittiä vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kriittisiä ääniä ei ole kuultu, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kyselytulosten osalta.
- JO 11: Mielipiteet (Lindberg, Häkkänen) on erotettu kyselyn faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; artikkelissa ei ole ääntä, joka kyseenalaistaisi Nato-joukkojen läsnäolon.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu tilattuun kyselyyn, mutta analyysi on tavanomaista poliittista kommentointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Nato-joukkojen pysyvän läsnäolon Suomessa esittämällä sen kansalaisten laajasti hyväksymänä tosiasiana. Lukijalle välittyy kuva, jossa kriittiset äänet ovat marginaalissa ja turvallisuuspolitiikan suunta on vakiintunut, vaikka kyselyssä näkyvät merkittävät erot puoluekannan mukaan jäävät artikkelin loppuun ja vähäiselle huomiolle.
Herää kysymys, miksi kyselyn tuloksia puoluekannan mukaan (erityisesti vasemmistoliiton kannattajien matala hyväksyntä) ei avata artikkelin rungossa, vaan ne jätetään loppuun tilastotietona, mikä vaimentaa poliittista erimielisyyttä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu kyselytutkimuksen varaan, joten sen tulosten ja virhemarginaalien tarkistaminen on olennaista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Nato-joukkojen sijoittaminen Suomeen
- Suomalaisten Nato-kannatus 2024
Suositellut lähteet
- Kantar Agri
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →