Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Kansalaisyhteiskunnan heikentäminen on uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle

Helsingin Sanomat Mielipidekirjoitus 23.8.2026
Pisteet
41
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
46
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja asettaa vastakkain järjestöjen rahoituksen leikkaukset ja maanpuolustukseen suunnatun tuen, rakentaen kuvaa hallituksen tietoisesta pyrkimyksestä vaientaa kriittiset äänet. Lukijalle välittyy vaikutelma, että leikkaukset eivät ole taloudellinen välttämättömyys vaan ideologinen valinta, joka heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja demokratiaa.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat Kari Välimäki · 23.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja edustaa järjestökenttää ja puhuu sen puolesta.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on yksipuolinen mielipidekirjoitus, joka käyttää voimakkaita vertauksia (Venäjä-vertailu) ja jättää hallituksen näkökulman kokonaan huomioimatta. Rakenne on kauttaaltaan järjestöjen puolustamista, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoitus ajaa järjestöjen julkisen rahoituksen säilyttämistä ja kritisoi hallituksen arvovalintoja (maanpuolustus vs. sosiaalinen tuki), mikä on linjassa vasemmistolaisen ja arvoliberaalin politiikan kanssa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Järjestöjen rahoituksen välttämättömyys
  • Leikkausten ideologinen luonne

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Kansalaisjärjestöt

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituksen perustelut leikkauksille, kuten julkisen talouden sopeuttamistarve, puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkaukset on tehty.
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai muiden leikkauksia kannattavien tahojen näkökulma puuttuu. — Lukija näkee vain yhden osapuolen argumentit.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli järjestöjen rahoituksen loppumisesta ja sen vaikutuksista heikommassa asemassa oleviin.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta hallituksen arvovalintoja kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja termejä kuten 'vaientaa' ja 'rangaista'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain kansalaisjärjestöt ja hallituksen politiikka.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, mutta vertaus Venäjän politiikkaan on manipuloiva keino vahvistaa paheksuntaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 78

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoittajan esittämää mielipidettä.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää voimakasta uhkakuvailmaisua.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'kansalaisyhteiskunnan heikentäminen' viittaamaan poliittisiin päätöksiin.

Kärjistys: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoitus luo selkeän me-vs-he -asetelman järjestöjen ja hallituksen välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kirjoitus käyttää anti-elitististä retoriikkaa, jossa 'kansalaisyhteiskunta' edustaa kansan ääntä ja hallitus eliittiä, joka haluaa vaientaa kriittiset äänet.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.

5 JSN-arvio 46/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

46
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipidekirjoitus on selkeästi merkitty mielipiteeksi, joten lukija erottaa sen uutisista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon väite kansalaisyhteiskunnan heikentämisestä on kirjoittajan tulkinta, ei neutraali fakta.
  • JO 23: Vertaus Venäjän toimintaan on kärjistetty ja voi olla halventava hallituksen toimia kohtaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty laajasti järjestöjen rahoituskeskustelussa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee järjestökenttää ja rahoituksestaan huolestuneita kansalaisjärjestöjä: leikkaukset esitetään demokratian ja turvallisuuden vastaisina, jolloin niiden kritiikki saa moraalisen painoarvon.
Pelissä Järjestöjen toimintaedellytykset vs. julkisen talouden tasapainottaminen. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen järjestöjen roolia turvallisuuden tuottajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöjen rahoituksen leikkaaminen on suoraan verrattavissa autoritaaristen valtioiden harjoittamaan kansalaisyhteiskunnan vaientamiseen. ”Julkisten toimijoiden politiikka on alkanut muistuttaa Venäjän päätöksiä, joilla on rajoitettu ja estetty kokonaan kansalaisjärjestöjen toimintaa.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa itse järjestökenttää, eikä jutussa kuulla leikkauksia toteuttavan hallituksen tai viranomaisten näkökulmaa. ”Kari Välimäki, entinen kansliapäällikkö, puheenjohtaja, Rauhanliitto ja Sosten valtuusto”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Kirjoittaja asettaa vastakkain järjestöjen rahoituksen leikkaukset ja maanpuolustukseen suunnatun tuen, rakentaen kuvaa hallituksen tietoisesta pyrkimyksestä vaientaa kriittiset äänet. Lukijalle välittyy vaikutelma, että leikkaukset eivät ole taloudellinen välttämättömyys vaan ideologinen valinta, joka heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja demokratiaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja ei avaa tarkemmin, mitkä järjestöt ovat saaneet lisää tukea ja mitkä menettäneet, vaan keskittyy vastakkainasetteluun rauhanliikkeen ja maanpuolustuksen välillä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Hallituksen päätösten vertaaminen Venäjän toimiin.

9 Tilastokytkos 58/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
58/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Kirjoitus väittää rahoituksen siirtyneen sosiaalijärjestöiltä maanpuolustukselle, mikä on tarkistettavissa budjettidokumenteista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • järjestöjen valtionavustukset 2023-2025
  • maanpuolustusjärjestöjen rahoitus

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kari Välimäki muut analyysit →
Suomi Venäjä Euroopan unioni työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide

Tiedot tästä analyysistä

Ehkäisevän tuen kadotessa ongelmat lisääntyvät [...316 sanaa...] puheenjohtaja, Rauhanliitto ja Sosten valtuusto

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →