Analyysi artikkelista: Venäjältä härski temppu Etelä-Koreassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kokoaa yhteen Ukrainan sodan tapahtumia, mutta valitsee painopisteiksi Venäjän diplomaattiset provokaatiot ja Ukrainan sisäiset turvallisuustapahtumat. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena provokaattorina myös kaukana rintamalinjoilta, samalla kun Ukrainan hallinnon viestintää suojellaan epäilyiltä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'härski') ja kehystää Venäjän toiminnan yksipuolisesti provokaationa. Vaikka se raportoi tapahtumia, valikointi ja sävy ohjaavat lukijaa tuomitsemaan Venäjän.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumia, jotka ovat länsimaisessa mediassa laajasti tuomittuja. Vaikka kieli on latautunutta, se noudattaa yleistä uutisointilinjaa eikä edusta ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan ja länsimaiden näkökulma Venäjän toimintaan
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Diplomaattisten banderollien historiallinen tausta muissa maissa puuttuu. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Venäjän diplomaattisten käytäntöjen rikkominen herättää moraalista paheksuntaa.
Sodan jatkuminen ja räjähdykset herättävät huolta turvallisuudesta.
Sanojen kuten 'härski' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Sodan tapahtumien ja diplomaattisten kiistojen korostaminen luo jatkuvan konfliktin tunteen.
Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, mutta latautuneet sanavalinnat otsikossa tekevät siitä hieman manipuloivan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa jutun pääaiheen, vaikka käyttääkin latautunutta kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää latautunutta sanaa 'härski' luodakseen emotionaalisen reaktion.
Sana 'härski' lataa otsikon ja ohjaa lukijan tuomitsevaan sävyyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli asettaa Venäjän ja Ukrainan vastakkain, mutta raportointi pysyy tapahtumakeskeisenä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy valtioiden välisiin suhteisiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystö on mainittu, mutta sen näkemystä banderolliin ei ole kysytty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida sodan tapahtumia eri puolilta.
- JO 10: Lähteet (Chosun, WSJ, Ukrinform) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'härski temppu' on latautunut eikä vastaa neutraalia uutisointia.
- JO 21: Venäjän suurlähetystöä ei ole kuultu suoraan banderollin osalta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on kooste muista uutislähteistä ja sosiaalisen median sisällöstä.
7 Rivien välistä
Artikkeli kokoaa yhteen Ukrainan sodan tapahtumia, mutta valitsee painopisteiksi Venäjän diplomaattiset provokaatiot ja Ukrainan sisäiset turvallisuustapahtumat. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena provokaattorina myös kaukana rintamalinjoilta, samalla kun Ukrainan hallinnon viestintää suojellaan epäilyiltä.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää diplomaattisen banderollin ja Lvivin räjähdyksen samaan uutisvirtaan ilman selkeää temaattista yhteyttä, mikä luo lukijalle vaikutelman Venäjän laajamittaisesta terrorista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja arvolatautuneita sanoja kuvaamaan vastapuolen toimia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →