Analyysi artikkelista: Valtonen tuomitsee Venäjän haitallisen kybertoiminnan – pyytää suurlähettilään kuultavaksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä jatkuvana kyberuhkana ja Suomesta osana länsimaista rintamaa, joka reagoi näihin uhkiin diplomaattisin keinoin. Lukijalle välittyy viranomaisten viesti, jossa korostetaan sekä diplomaattista vastatoimea että yritysten tarvetta varautua vakoiluun, ilman että kyberhyökkäysten teknistä luonnetta tai seurauksia avataan tarkemmin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on matala, mutta lähteistys on yksipuolisesti viranomaisvetoinen, mikä on tyypillistä ulko- ja turvallisuuspoliittiselle uutisoinnille.
Artikkeli raportoi viranomaisten toimista turvallisuuspoliittisessa kontekstissa. Siinä ei ole ideologista kehystystä, vaan se noudattaa vahtikoira- ja tiedonvälitystehtävää. Suunta on neutraali.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen viranomaisten ja EU:n näkökulma Venäjän kybertoimintaan.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kyberhyökkäysten teknistä luonnetta tai niiden konkreettisia vaikutuksia ei avata. — Lukija ei saa käsitystä siitä, kuinka vakavasta uhasta on kyse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Supo varoittaa yrityksiä vakoilusta, mikä herättää huolta turvallisuudesta.
Venäjän kybertoiminta ja diplomaattiset vastatoimet luovat jännitteisen asetelman.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaisten antamiin varoituksiin, ei manipuloivaan kieleen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Valtonen tuomitsee Venäjän haitallisen kybertoiminnan – pyytää suurlähettilään kuultavaksi".
Otsikko käyttää diplomaattista kieltä ja raportoi tapahtuman ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli raportoi diplomaattisesta konfliktista, mutta ei itse käytä polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small5
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli on asiallinen viranomaisraportti, ei populistinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän suurlähetystöä ei ole kuultu, vaikka Venäjää syytetään kybertoiminnasta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähteet (Supo, ulkoministeriö) on nimetty.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän näkökulma tai vastine puuttuu kokonaan.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on Venäjään kohdistuva kritiikki.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT:n uutiseen ja ministerin X-päivitykseen, ei sisällä omaa syvempää tutkivaa otetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä jatkuvana kyberuhkana ja Suomesta osana länsimaista rintamaa, joka reagoi näihin uhkiin diplomaattisin keinoin. Lukijalle välittyy viranomaisten viesti, jossa korostetaan sekä diplomaattista vastatoimea että yritysten tarvetta varautua vakoiluun, ilman että kyberhyökkäysten teknistä luonnetta tai seurauksia avataan tarkemmin.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →