← Etusivu

Analyysi artikkelista: Supo | Yle: Poliisi kysyi useilta kansanedustajilta, ovatko he vuotaneet tietoja Supon ex-päälliköstä

Helsingin Sanomat Uutinen 10.9.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.6 Luna92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tuo esiin poikkeuksellisen tilanteen, jossa poliisi tutkii eduskunnan sisäistä tietovuotoa. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja harvinaisesta vallankäytön valvonnasta, jossa kansanedustajien toimintaa ja mahdollista huolimattomuutta selvitetään viranomaistoimin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee eduskunnan ja poliisin välistä suhdetta ja vallankäytön valvontaa.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen. Se ei ota kantaa syyllisyyteen, vaan raportoi poliisin esiselvityksestä ja sen kohteista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäytön valvontaa neutraalisti. Se ei aja mitään poliittista agendaa, vaan raportoi viranomaistoimista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin rooli vallankäytön valvojana
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi Lähdeviittaukset

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Asiallinen raportointi poliisin toimista.

Artikkeli välttää tunnevetoamista ja keskittyy tapahtumien raportointiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä: "Poliisi kysyi useilta kansanedustajilta, ovatko he vuotaneet tietoja".

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, vaikka käyttääkin hieman dramatisoivaa asetelmaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin henkilökohtaisesti; kyseessä on yleinen raportointi poliisin esiselvityksestä.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Yle) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Ylen uutiseen, mutta vahvistaa tiedot omilla lähteillään.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista läpinäkyvyyttä ja kansalaisten oikeutta tietää vallankäytön valvonnasta, korostaen poliisin harvinaista toimenpidettä eduskuntaa kohtaan.
Pelissä Viranomaisten rikostutkinnan riippumattomuus vs. eduskunnan sisäinen luottamus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen poliisin roolia vallankäytön valvojana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tietovuoto on tapahtunut tai vähintäänkin epäily on riittävän vahva poliisitoimien oikeuttamiseksi. ”Poliisi selvittää epäiltyä tietovuotoa eduskunnan kansliatoimikunnasta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toimijuus on aktiivinen, kun taas kansanedustajien rooli jää passiiviseksi kyselyiden kohteeksi. ”Poliisi lähestyi edustajia Ylen mukaan yli puoli vuotta myöhemmin”
Kuka saa äänen Poliisi ja Yle toimivat tiedon lähteinä, kun taas kansanedustajat esiintyvät vain tutkinnan kohteina. ”Kaakkois-Suomen poliisilaitos vahvistaa Ylelle esiselvityksen olevan käynnissä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli tuo esiin poikkeuksellisen tilanteen, jossa poliisi tutkii eduskunnan sisäistä tietovuotoa. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja harvinaisesta vallankäytön valvonnasta, jossa kansanedustajien toimintaa ja mahdollista huolimattomuutta selvitetään viranomaistoimin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi poliisi on lähestynyt edustajia vasta puoli vuotta tapahtumien jälkeen; tämä viittaa siihen, että esiselvitys on ollut joko hidas tai poliisi on kohdannut esteitä tutkinnassa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi selvittää epäiltyä tietovuotoa eduskunnan [...331 sanaa...] jos asiassa ilmenee uutta tietoa.

Sisältö haettu
11.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella