Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: EVA: Suomalaisille työ on yhä useammin vain keino rahoittaa muuta elämää

Yle Uutinen 4.7.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että suomalaisten työmoraali on muuttumassa välineelliseksi, ja nostaa esiin jännitteen vapaa-ajan arvostuksen ja työpanoksen välillä. Lukijalle välittyy kuva sukupolvien välisestä arvokuilusta, jossa nuoremmat ikäluokat ja vanhemmat eroavat merkittävästi suhtautumisessaan työn itseisarvoon.

Uutinen Yle Tanja Heikkonen · 4.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta EVAn tutkimusaineiston ja tutkimuspäällikön tulkinnan kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta se nojaa vahvasti yhden etujärjestön (EVA) tuottamaan tutkimusaineistoon ja sen asiantuntijan tulkintaan. Tämä kaventaa näkökulmaa, vaikka varsinainen raportointi on asiallista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkimustuloksia ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka aihepiiri (työelämä) on poliittinen, artikkeli pysyy havainnoivana eikä ota kantaa työmarkkinapolitiikkaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työn itseisarvon heikkeneminen
  • Vapaa-ajan arvostuksen kasvu

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi työn merkitys on muuttunut (esim. työelämän kuormittavuus tai palkkakehitys), puuttuu. — Lukija ei saa kontekstia sille, miksi suomalaiset arvostavat vapaa-aikaa aiempaa enemmän.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa tilastollisiin faktoihin ja asiantuntijakommenttiin.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy tutkimustulosten esittelyyn.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin keskeistä havaintoa.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen tiivistelmä tutkimustuloksesta: "Suomalaisille työ on yhä useammin vain keino rahoittaa muuta elämää"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tutkimustulosta neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, ei kritisoi nimettyjä tahoja.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähde (EVA) on ilmoitettu selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu ja tutkimusaineisto mainittu.

Heikkoudet

  • JO 12: Yhden lähteen dominanssi, ei ulkopuolista kommenttia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan julkaistuun tiedotteeseen ja tutkimukseen, eikä sisällä omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee elinkeinoelämän intressejä, jotka haluavat nostaa keskustelua työn merkityksestä ja työajan joustavuudesta yhteiskunnallisena haasteena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työn 'itseisarvon heikkeneminen' on negatiivinen tai vähintäänkin huomioitava yhteiskunnallinen muutos. ”Suomalaisten työmoraali ei ole romahtanut, mutta työn itseisarvo on heikentynyt”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen vain EVAn tutkimuspäällikölle, joka tulkitsee kyselytuloksia. ”sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta, että suomalaisten työmoraali on muuttumassa välineelliseksi, ja nostaa esiin jännitteen vapaa-ajan arvostuksen ja työpanoksen välillä. Lukijalle välittyy kuva sukupolvien välisestä arvokuilusta, jossa nuoremmat ikäluokat ja vanhemmat eroavat merkittävästi suhtautumisessaan työn itseisarvoon.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan 18–25-vuotiaiden 'poikkeavan' asenteen; tämä voi olla yritys hälventää huolta nuorten työhaluttomuudesta ja tarjota lohdullisempaa kuvaa tulevaisuuden työvoimasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 88/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin kyselytutkimuksen tilastollisten väittämien varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työn merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa
  • työasenteiden muutos 2010-2025

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Elinkeinoelämän valtuuskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ilkka Haavisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tanja Heikkonen muut analyysit →
Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunta työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työelämä
  • talous
  • nuoret
  • Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva)
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Vain 14 prosenttia suomalaisista tekisi [...136 sanaa...] vuoksi. Kymmenesosa haluaisi työskennellä enemmän.

Sisältö haettu
5.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →