Analyysi artikkelista: Rikosoikeuden professori Räsäsen kiihottamisrikoksesta: jyrkkää hyökkäystä homoseksuaaleja vastaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy vahvistamaan KKO:n tuomion oikeutusta rikosoikeuden professorin asiantuntijalausunnon kautta. Lukijalle välittyy kuva, että tuomio on yhteiskunnallisesti välttämätön ja perusteltu, kun taas Räsäsen oma näkemys jää toissijaiseksi ja vastapuoleksi, jota asiantuntija analysoi kriittisesti.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa asiantuntijalle mahdollisuuden perustella tuomiota laajasti, kun taas vastapuolen näkemykset jäävät referoiduiksi. Tämä yhdistettynä latautuneeseen kieleen nostaa vinoumapisteitä.
Vaikka artikkeli on kriittinen Räsästä kohtaan, se raportoi oikeuden päätöksestä, joka on vahtikoira-tyyppistä uutisointia. Ideologinen suunta ei ole selkeä, sillä kyse on oikeuslaitoksen tulkinnasta, vaikka kehystys onkin tuomiota tukeva.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- KKO:n tuomion oikeutus
- Räsäsen kirjoitusten haitallisuus
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Räsäsen tai hänen puolustuksensa yksityiskohtaisia argumentteja ei esitetä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa oikeusprosessin eri näkökulmista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli vihapuheen haitallisista vaikutuksista nuoriin.
Epäluottamus Räsäsen esittämiä väitteitä kohtaan.
Käytetään termejä kuten "jyrkkä hyökkäys" ja "hyvin haitallista puhetta".
Poimitaan sitaatteja, jotka korostavat puheen haitallisuutta.
Tunteisiin vetoaminen on osa asiantuntijan argumentaatiota, jota media toistaa. Se on osittain manipuloivaa, koska se ohjaa lukijaa hyväksymään tuomion moraalisena välttämättömyytenä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydintä: "Rikosoikeuden professori Räsäsen kiihottamisrikoksesta".
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää latautunutta kieltä: "jyrkkää hyökkäystä homoseksuaaleja vastaan".
Otsikko käyttää vahvaa ilmaisua "jyrkkää hyökkäystä", joka lataa lukijan odotukset ennen jutun lukemista.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua Räsäsen ja oikeusjärjestelmän välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa viitataan "tavallisiin ihmisiin", mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päivi Räsänen on mainittu ja hänen kantansa referoitu, mutta hän ei ole saanut suoraa puheenvuoroa artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu asiantuntijan analyysiksi.
- JO 7: Lähteet on mainittu ja asiantuntijaa on haastateltu.
- JO 7: Asiantuntijaa on käytetty lähteenä.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (Räsänen) omaa ääntä ei ole kuultu suoraan, vaan hänet on referoitu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on puutteellista, kun kohde on vain referoitu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusraportointia tuoreesta oikeuden päätöksestä.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy vahvistamaan KKO:n tuomion oikeutusta rikosoikeuden professorin asiantuntijalausunnon kautta. Lukijalle välittyy kuva, että tuomio on yhteiskunnallisesti välttämätön ja perusteltu, kun taas Räsäsen oma näkemys jää toissijaiseksi ja vastapuoleksi, jota asiantuntija analysoi kriittisesti.
Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko ja ingressi valitsevat niin vahvasti tuomiota tukevan ja Räsästä kritisoivan kehyksen, vaikka kyseessä on oikeusprosessi, jossa on ollut merkittäviä erimielisyyksiä eri oikeusasteiden välillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmaisua kuten "jyrkkä hyökkäys" ja "vihapuhe".
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →