Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus | Suomen woke-oikeisto uskoo väestönvaihtoon

Helsingin Sanomat Uutinen 17.1.2026
Pisteet
57
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rinnastaa perussuomalaisten väestönvaihtouskomukset ja vasemmistoliiton kannattajien asenteet väkivallan oikeutuksesta. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kentästä, jossa molemmat ääripäät ovat omaksuneet yhteiskuntarauhaa horjuttavia ajatusmalleja.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Annikka Mutanen · 17.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu tutkijan tekemään kyselytutkimukseen.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli rinnastaa kaksi erilaista poliittista ilmiötä tavalla, joka korostaa polarisaatiota. Otsikon termivalinta on provokatiivinen, vaikka itse uutinen raportoi tutkimustuloksia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi molempia poliittisia ääripäitä tasapuolisesti, eikä asetu kummankaan puolelle. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi tutkimustuloksista, jotka osoittavat radikaaleja asenteita molemmissa leireissä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittisten ääripäiden radikalisoituminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tutkimuksen laajempi yhteiskunnallinen konteksti ja mahdolliset muut selittävät tekijät puuttuvat. — Lukija saa kapean kuvan ilmiöstä ilman syvempää ymmärrystä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Polarisaatio

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli poliittisen ilmapiirin radikalisoitumisesta.

Epäluottamus

Epäluottamus poliittisia ääripäitä kohtaan.

Latautunut kieli

Termin 'woke-oikeisto' käyttö.

Polarisaatio (me-vs-he)

Ääripäiden rinnastaminen.

Tunnevetoaminen on sidottu tutkimustulosten raportointiin, mutta otsikointi tekee siitä provokatiivisemman.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat leipätekstin sisältöä tutkimustuloksista.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista termiä 'woke-oikeisto' herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'woke-oikeisto' on poliittisesti latautunut ja polarisoiva.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli rinnastaa kaksi ääripäätä, mikä korostaa vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Ei selkeää kansa-eliitti-asetelmaa, keskittyy puolueiden kannattajien asenteisiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on tutkimustulosten raportointi, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tutkimustulokset on erotettu kirjoittajan omista mielipiteistä.
  • JO 7: Tutkimus on linkitetty lähteeksi.
  • JO 10: Lähde on mainittu ja linkitetty.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on provokatiivinen ja käyttää latautunutta kieltä.
  • JO 15: Otsikon termivalinta on epäasiallinen ja provosoiva.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi olemassa olevaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittisen polarisaation tarkastelijoita nostamalla esiin molempien poliittisten ääripäiden radikaaleja asenteita samassa yhteydessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli käyttää termiä woke-oikeisto, joka on latautunut ja tulkinnanvarainen käsite. ”Suomen woke-oikeisto uskoo väestönvaihtoon”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Oskari Lahtisen tutkimukseen. ”Erikoistutkija Oskari Lahtisen tutkimus perustuu 626 ihmisen kyselyaineistoon”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rinnastaa perussuomalaisten väestönvaihtouskomukset ja vasemmistoliiton kannattajien asenteet väkivallan oikeutuksesta. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kentästä, jossa molemmat ääripäät ovat omaksuneet yhteiskuntarauhaa horjuttavia ajatusmalleja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko termin 'woke-oikeisto' käyttö otsikossa tarkoituksellinen provokaatio, sillä se yhdistää kaksi toisilleen vastakkaista poliittista käsitettä, mikä voi hämmentää lukijaa tai herättää voimakkaita reaktioita.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Woke-oikeisto-termin käyttö otsikossa.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan kyselytutkimuksen tilastollisiin tuloksiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • poliittiset asenteet Suomessa
  • väestönvaihtoteoria kannatus

Suositellut lähteet

  • Turun yliopisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Annikka Mutanen muut analyysit →
Perussuomalaiset Oskari Lahtinen politiikka vasemmistoliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tiede

Tiedot tästä analyysistä

- Turun yliopiston tutkimukseen osallistuneista [...78 sanaa...] oikeutettua ”poliittisesti vaarallisia” ihmisiä kohtaan.

Sisältö haettu
1.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →