Analyysi artikkelista: Vieraskynä | Kansanedustajat pitäisi tuoda katsomosta neuvottelupöytiin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini52
- Grok 4.345
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Grok 4.390
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin huolen siitä, että poliittinen valta on siirtynyt kansanedustajilta hallituksen sisäpiireille ja erityisavustajille. Lukijalle välittyy kuva demokraattisesta kriisistä, jossa eduskunta on muuttunut näyttämöksi, ja ratkaisuna esitetään kansanedustajien roolin vahvistamista neuvotteluryhmien kautta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on kolumni, jossa mielipiteellisyys on genren mukaista. Se on asiallinen, mutta edustaa selkeästi parlamentaarista näkökulmaa ja painottaa kansanedustajien roolia, mikä on kirjoittajan valitsema kehys.
Kirjoittaja ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan puolustaa eduskunnan institutiota ja parlamentaarista demokratiaa. Lukijan ajatus taipuu kohti eduskunnan vallan vahvistamista, mikä on yleispoliittinen tavoite.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kansanedustajien vaikutusvallan vahvistaminen
- Parlamentaarisen valmistelun lisääminen
Kritisoidut tahot
- Hallituksen sisäpiiri
- Erityisavustajat
Puolustetut tahot
- Kansanedustajat
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Artikkeli ei käsittele syitä, miksi hallitukset ovat siirtyneet tiiviimpään valmisteluun (esim. kriisinhallinnan nopeus). — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi nykyinen käytäntö on syntynyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli demokratian tilasta ja kansanedustajien vaikutusvallan kaventumisesta.
Asiallinen sävy, joka vetoaa tarpeeseen parantaa päätöksenteon laatua.
Asettaa vastakkain hallituksen sisäpiirin ja kansanedustajat.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua kolumnin kontekstissa; kirjoittaja käyttää huolta demokratian tilasta argumenttinsa tukena.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa tarkasti artikkelin pääargumenttia: "Kansanedustajat pitäisi tuoda katsomosta neuvottelupöytiin".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kirjoittajan tavoitetta: "Kansanedustajat pitäisi tuoda katsomosta neuvottelupöytiin".
Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista tavoitetta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei demonisoi ketään, vaan kritisoi rakenteellista muutosta päätöksenteossa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Grok 4.320
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa on vähäisiä elementtejä, kuten huoli kansanvallan uskottavuudesta, mutta se keskittyy instituutioihin eikä populistiseen retoriikkaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä, eikä se kohdistu yksittäiseen henkilöön, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista.
- JO 7: Kirjoittaja käyttää asiantuntemustaan ja viittaa historiallisiin esimerkkeihin.
- JO 11: Kolumni on selkeä mielipidekirjoitus.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli tarjoaa selkeän ja rakenteellisen ehdotuksen vallan jakamiseksi, mikä on tuore näkökulma vallitsevaan keskusteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin huolen siitä, että poliittinen valta on siirtynyt kansanedustajilta hallituksen sisäpiireille ja erityisavustajille. Lukijalle välittyy kuva demokraattisesta kriisistä, jossa eduskunta on muuttunut näyttämöksi, ja ratkaisuna esitetään kansanedustajien roolin vahvistamista neuvotteluryhmien kautta.
Herää kysymys, onko kirjoittajan akateeminen tausta valtio-opin tutkijana vaikuttanut siihen, että hän näkee ratkaisun nimenomaan parlamentaarisissa rakenteissa ja työryhmissä, sivuuttaen mahdolliset syyt, miksi hallitukset ovat siirtyneet tiiviimpään valmisteluun (kuten kriisinhallinnan tarve).
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →