Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Viimeinen sana: Medialla on valta määrittää, tuleeko seuraavista vaaleista ”velkavaalit”

Yle Analyysi 16.12.2022
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin median roolin vaaliteemojen määrittelijänä ja kyseenalaistaa, onko vaalien pääteemojen valinta objektiivista vai poliittisesti ohjattua. Lukijalle välittyy kuva, että vaalien asetelmat eivät synny tyhjiössä, vaan ne ovat seurausta toimitusten tekemistä valinnoista ja asiantuntijoiden painotuksista.

Analyysi Yle Marjut Mäntymaa · 16.12.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta mediakriittisestä näkökulmasta asiantuntijoiden ja päätoimittajien kautta.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja analyyttinen. Vinoumapisteet ovat matalat, koska se esittelee median roolia kriittisesti mutta tasapainoisesti osana keskusteluohjelman alustusta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittisesti mihinkään suuntaan, vaan tarkastelee mediaa ja sen vaikutusvaltaa neutraalista, analyyttisestä näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median vallan korostaminen vaaliteemojen määrittelyssä

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa kannustetaan pohtimaan median roolia ja kuuntelemaan keskusteluohjelma.

Retoriset kysymykset

Kysymyksillä ohjataan lukijaa pohtimaan median vaikutusvaltaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin tarkoitusta herättää kiinnostus mediakriittiseen keskusteluun.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee median valtaa vaaliteemojen määrittelyssä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää retorista kysymystä herättääkseen kiinnostusta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin teemaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja analyyttinen, eikä siinä ole vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan käsittelee aihetta asiallisesti.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen johdanto keskusteluun, ei kritiikkiä yksittäistä kohdetta kohtaan.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selkeästi.
  • JO 7: Artikkeli viittaa lähteisiin ja asiantuntijoihin.
  • JO 7: Lähteet ja asiantuntijat on nimetty selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen mediakriittinen tarkastelu, mutta toteutettu ajankohtaisessa kontekstissa.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää median vallankäyttöä ja vaaliteemojen rakentumista, mutta samalla se nostaa esiin viestintäasiantuntijoiden ja päätoimittajien roolia julkisen keskustelun portinvartijoina.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että medialla on merkittävä valta määrittää vaalien pääteemat ja siten vaikuttaa puolueiden menestykseen. ”Medialla on valta määrittää, tuleeko seuraavista vaaleista ”velkavaalit””
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimitusten rooli vaaliteemojen luojina esitetään aktiivisena toimijana, joka tekee tietoisia valintoja. ”Ennen vaaleja toimituksissa pohditaan, mitä nostetaan vaalisisältöjen pääteemoiksi.”
Kuka saa äänen Artikkeli toimii johdantona keskusteluohjelmaan, jossa ääneen pääsevät päätoimittajat ja viestinnän asiantuntija. ”Keskustelemassa ovat Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski sekä Ellun Kanojen viestinnän asiantuntija Suvi Auvinen.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli nostaa esiin median roolin vaaliteemojen määrittelijänä ja kyseenalaistaa, onko vaalien pääteemojen valinta objektiivista vai poliittisesti ohjattua. Lukijalle välittyy kuva, että vaalien asetelmat eivät synny tyhjiössä, vaan ne ovat seurausta toimitusten tekemistä valinnoista ja asiantuntijoiden painotuksista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan 'velkavaalit' ja keskustan kannatuksen — on mahdollista, että nämä on valittu esimerkeiksi niiden ajankohtaisuuden ja poliittisen latauksen vuoksi, mikä ohjaa lukijan huomiota tiettyihin poliittisiin jännitteisiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ellun Kanat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marjut Mäntymaa muut analyysit →
Ellun Kanat Maaseudun Tulevaisuus Jouni Kemppainen Rosa Kettumäki Suvi Auvinen Laura Saarikoski työelämä politiikka media
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • media
  • vaalit
  • eduskuntavaalit
  • puolueet
  • politiikka
  • Viimeinen sana
  • toimittajat
  • Rosa Kettumäki

Tiedot tästä analyysistä

Ennen kun media nimeää vaalien [...142 sanaa...] Suvi Auvinen. Juontajana Rosa Kettumäki.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →