Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: USA:n presidentin salamurha vuonna 1963 on yksi maailman kuuluisimmista – kuuntele, kuinka suomalaiset saivat tietää siitä

Yle Uutinen 22.11.2023
Pisteet
76
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Nostalgia, Yllätys / hämmästys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli yhdistää historiallisen uutistapahtuman Ylen arkistomateriaalin esittelyyn. Lukijalle välittyy nostalgisoiva kuva menneestä mediaympäristöstä ja Kennedyn henkilökuvasta, samalla kun artikkelin rakenne ohjaa kuluttamaan Ylen Elävän arkiston sisältöjä.

Uutinen Yle Mirja Kolttola · 22.11.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee historiallista tapahtumaa ihmisten kokemusten ja arkistomateriaalin kautta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on historiallinen katsaus, joka ei ota kantaa poliittisiin kiistoihin. Vinouma on minimaalinen ja rajoittuu arkistomateriaalin nostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee historiallista tapahtumaa ja henkilöä neutraalisti ilman poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kennedyn merkitys läntisen demokratian johtajana
  • Historiallisen arkistomateriaalin arvo

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Nostalgia Yllätys / hämmästys
Nostalgia

Viittaukset 1960-luvun radio-ohjelmiin ja suomalaisten kokemuksiin.

Yllätys / hämmästys

Uutisen aiheuttama järkytys ja historiallinen merkittävyys.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvailu uutisen aiheuttamasta järkytyksestä studiossa.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua historiallisen tapahtuman inhimillisen puolen kuvaamiseksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää kehotteen kuunnella arkistomateriaalia.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on historiallisesti neutraali ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee historiallista tapahtumaa, jossa ei ole elossa olevia osapuolia, joita tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Historialliset tiedot esitetty asiallisesti.
  • JO 7: Tiedot tarkistettu ja esitetty oikein.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti aiemmin julkaistuun arkistomateriaaliin ja tunnettuihin historiallisiin faktoihin.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Kennedyn salamurhan olevan yleisesti tunnettu ja merkittävä historiallinen kiinnekohta. ”USA:n presidentin salamurha vuonna 1963 on yksi maailman kuuluisimmista”
Kuka saa äänen Artikkeli käyttää ensisijaisesti Ylen arkistolähteitä ja historiallisia hahmoja, ei nykyhetken asiantuntijoita. ”Elävä arkisto julkaisee ohjelman ensimmäistä kertaa ensilähetyksen jälkeen.”
Tunnelma Nostalgia, Yllätys / hämmästys

Artikkeli yhdistää historiallisen uutistapahtuman Ylen arkistomateriaalin esittelyyn. Lukijalle välittyy nostalgisoiva kuva menneestä mediaympäristöstä ja Kennedyn henkilökuvasta, samalla kun artikkelin rakenne ohjaa kuluttamaan Ylen Elävän arkiston sisältöjä.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa toimivan osana Ylen sisällön markkinointia, jossa historiallinen uutistapahtuma toimii koukkuna arkistomateriaalin uudelleenjulkaisulle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Heikki Kahila laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mirja Kolttola muut analyysit →
Heikki Kahila Ulkomaat Marilyn Monroe John Kennedy Lyndon B. Johnson Urho Kekkonen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • historia
  • John F Kennedy
  • Urho Kekkonen
  • Yle Elävä arkisto
  • salamurhat
  • salaliittoteoriat
  • 1960-luku

Tiedot tästä analyysistä

Vuonna 1963 Yleisradio lähetti perjantai-iltaisin [...216 sanaa...] vuonna 2017, viimeisimmät kesällä 2023.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →