Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta

Yle Kolumni 8.6.2022
Pisteet
85
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
93
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.4 Mini93
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi epävarmuuden sietämisen vaikeutta aivotutkimuksen kautta. Lukijalle välittyy viesti, että ihmisen taipumus pelätä epävarmuutta on biologinen ominaisuus, mikä voi auttaa ymmärtämään omaa stressireaktiota muuttuvassa maailmantilanteessa.

Kolumni Yle Katri Saarikivi · 8.6.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja on aivotutkija, joka tarkastelee aihetta tieteellisestä näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tieteelliseen asiantuntemukseen perustuva kolumni, joka ei pyri vaikuttamaan poliittisesti. Se käyttää tutkimusviitteitä tukemaan väitteitään.

Poliittinen kehystys Keskusta

Teksti on tieteellinen kolumni, jossa ei ole poliittista agendaa tai ideologista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Aivotutkimuksellinen selitysmalli ihmisen käyttäytymiselle

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tieteellinen kehystys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa järkeen ja tieteelliseen tietoon epävarmuuden luonteesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tieteellisen tiedon välittämiseen, ei lukijan manipulointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaileva.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on tieteellinen kolumni, ei kritiikkiä sisältävä uutinen.

4 JSN-arvio 93/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

93
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tieteelliset havainnot on erotettu toisistaan selkeästi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tieteellisen tiedon kautta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta käsitellään tutusta aivotutkimuksellisesta näkökulmasta, mutta se on kirjoittajalle tyypillinen ja asiantunteva.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että aivojen ennustemallit ovat ensisijainen tapa selittää ihmisen tunnekokemuksia. ”Aivojemme yksi päätehtävä on luoda malleja maailman toiminnasta ja ennustaa niiden avulla tulevaisuutta.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi epävarmuuden sietämisen vaikeutta aivotutkimuksen kautta. Lukijalle välittyy viesti, että ihmisen taipumus pelätä epävarmuutta on biologinen ominaisuus, mikä voi auttaa ymmärtämään omaa stressireaktiota muuttuvassa maailmantilanteessa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen tiede laajempi kuva → Katso kirjoittajan Katri Saarikivi muut analyysit →
tiede
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tulevaisuus
  • kolumnit
  • Aivot ja hermojärjestelmä
  • aivotutkimus
  • menneisyys
  • Ihmisen muistijärjestelmä
  • oppimiskyky
  • kuvittelu

Tiedot tästä analyysistä

Epävarmuus on tila, jonka aivomme [...596 sanaa...] toivoa paremmasta ja dystopioiden varjoa](https://yle.fi/aihe/a/20-10002738)

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →