Analyysi artikkelista: Puolustusvoimille moitteet palkkakikkailusta – viestintäjohtaja: ”Ei ole enää tätä päivää nämä”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Mistral Small65
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Mistral Small55
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini62
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien ja ammattiliittojen välisen kyseenalaisen palkkajärjestelyn, joka on mahdollistanut eläkekertymän virkavapauden aikana. Vaikka Puolustusvoimien edustaja myöntää järjestelyn päättämisen, hän pyrkii samalla vähättelemään tapauksen merkitystä viittaamalla yleiseen hallinnon suhmurointiin, mikä antaa lukijalle kuvan puolustuskannalla olevasta organisaatiosta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti uutinen, mutta toimittajan valinta haastaa viestintäjohtajaa 'suhmurointi'-termillä nostaa jutun vinoumaa. Vaikka oikeusasiamiehen ratkaisu on faktapohjainen, haastattelun sävy on konfrontatiivinen.
Artikkeli vahtii vallankäyttöä ja hallinnon läpinäkyvyyttä, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnollisen epäkohdan korjaamisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Oikeusasiamiehen kritiikki
- Puolustusvoimien viestintäjohtajan puolustautuminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ammattiliittojen näkemys järjestelystä puuttuu. — Lukija ei saa tietää, miten järjestelyn osapuolet perustelevat toimintaansa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Toimittajan ja haastateltavan välinen jännite heijastuu lukijaan.
Suhmurointi-termin käyttö herättää epäluottamusta hallintoa kohtaan.
Suhmurointi-sanan toistuva käyttö.
Haastattelu on rakennettu toimittajan ja haastateltavan väliseksi väittelyksi.
Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä toimittaja pyrkii aktiivisesti saamaan haastateltavan myöntämään 'suhmuroinnin', mikä muuttaa uutisen haastatteluksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Puolustusvoimat saa moitteet.
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'palkkakikkailu'.
Termi 'palkkakikkailu' on arvolatautunut ja ohjaa lukijaa negatiiviseen tulkintaan.
- Mistral Small50
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini34
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Toimittajan ja haastateltavan välinen vastakkainasettelu luo lievää jännitettä.
- Mistral Small20
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini8
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Suhmurointi-termin käyttö viittaa eliitin toiminnan kyseenalaistamiseen, mutta se on lähinnä toimittajan retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ammattiliittojen puheenjohtajia, jotka ovat järjestelyn toinen osapuoli, ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Artikkeli perustuu viralliseen oikeusasiamiehen ratkaisuun.
- JO 10: Lähteet (oikeusasiamies) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 11: Toimittajan oma kanta (suhmurointi) sekoittuu haastatteluun.
- JO 21: Ammattiliittojen edustajia ei ole kuultu, vaikka he ovat järjestelyn osapuolia.
- JO 11: Toimittajan kanta 'suhmuroinnista' värittää haastattelua.
6 Omaperäisyys
Aihe on uutisoitu oikeusasiamiehen ratkaisun pohjalta, mutta haastattelu tuo uutta näkökulmaa viestintäjohtajan reaktioihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Puolustusvoimien ja ammattiliittojen välisen kyseenalaisen palkkajärjestelyn, joka on mahdollistanut eläkekertymän virkavapauden aikana. Vaikka Puolustusvoimien edustaja myöntää järjestelyn päättämisen, hän pyrkii samalla vähättelemään tapauksen merkitystä viittaamalla yleiseen hallinnon suhmurointiin, mikä antaa lukijalle kuvan puolustuskannalla olevasta organisaatiosta.
Herää kysymys, miksi haastattelussa keskitytään voimakkaasti viestintäjohtajan puolustautumiseen ja 'suhmurointi'-termin ympärille käytävään sanasotaan, sen sijaan että avattaisiin tarkemmin sitä, miten järjestely on käytännössä vaikuttanut eläkekertymiin tai kuka järjestelyn on alun perin hyväksynyt.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Suhmurointi-sanan käyttö ohjaa lukijan mielikuvaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →