Analyysi artikkelista: Mielikuvat | Yli puolet kansasta: Kokoomus ja perussuomalaiset ylimielisiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden negatiivisen imagon ja ylimielisyyden, mikä ruokkii vastakkainasettelua hallituksen ja kansalaisten välillä. Lukijalle välittyy kuva hallituspuolueista etäisinä ja ylimielisinä, kun taas oppositiopuolueiden imagon paraneminen esitetään vastapainona.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli valitsee otsikoksi hallituspuolueiden negatiivisen piirteen, mikä ohjaa lukijan tulkintaa. Vastapuolen (hallitus) ääni puuttuu, mikä tekee raportoinnista yksipuolista.
Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. Vaikka kehystys on hallituskriittinen, kyseessä on uutisointi barometrista, eikä artikkeli ota kantaa ideologisiin kysymyksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituspuolueiden negatiivinen imago
- Oppositiopuolueiden imagon paraneminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituspuolueiden näkemys tai analyysi tuloksista puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen mielikuvista ilman kontekstia.
- Tausta Tutkimuksen metodologiset taustat tai kysymyksenasettelun luonne puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida, miten 'ylimielisyys' on määritelty tutkimuksessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ylimielisyyden korostaminen herättää lukijassa paheksuntaa hallituspuolueita kohtaan.
Sana 'ylimielinen' on valittu korostamaan negatiivista mielikuvaa.
Hallituspuolueet asetetaan vastakkain kansalaisten mielipiteen kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se nostaa esiin yhden negatiivisen attribuutin ilman laajempaa kontekstia tai hallituksen mahdollisuutta vastata.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin tutkimustuloksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini67
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista 'ylimielinen'-sanaa houkutellakseen lukijoita, mutta sisältää myös tutkimustuloksen.
Sana 'ylimielinen' on arvolatautunut ja ohjaa lukijaa negatiiviseen tulkintaan hallituspuolueista.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua kansalaisten ja hallituspuolueiden välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli korostaa 'kansan ääntä' eliittiä (hallituspuolueita) vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta ja perussuomalaisia kritisoidaan ylimielisyydestä, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Tutkimustulokset on erotettu toimittajan omasta tekstistä.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituspuolueita ei ole kuultu tulosten tiimoilta.
- JO 15: Otsikko on provokatiivinen suhteessa tutkimuksen laajempaan sisältöön.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ulkopuoliseen tutkimukseen, ei omaan tutkivaan työhön.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden negatiivisen imagon ja ylimielisyyden, mikä ruokkii vastakkainasettelua hallituksen ja kansalaisten välillä. Lukijalle välittyy kuva hallituspuolueista etäisinä ja ylimielisinä, kun taas oppositiopuolueiden imagon paraneminen esitetään vastapainona.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan ylimielisyyteen otsikossa, vaikka ingressi mainitsee myös Sdp:n ja keskustan imagon paranemisen. Tämä valinta korostaa hallituksen vastaista narratiivia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Ylimielisyys-termin toistuva käyttö negatiivisessa kontekstissa.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu täysin barometrin tilastollisten väittämien varaan.
Hyödylliset tilastoaiheet
- puoluebarometri 2025
- poliittinen imago Suomessa
Suositellut lähteet
- Verian
- Helsingin Sanomat
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →