← Etusivu

Analyysi artikkelista: Helsinki teki historiallisen päätöksen: autot häädetään rautatieaseman edustalta

Yle Uutinen 6.5.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen Kaivokadun muuttamisesta autottomaksi. Vaikka uutisessa on mukana vastustava ääni, se kehystetään osaksi poliittista teatteria ja väittelyä, mikä normalisoi muutoksen lähes yksimielisenä ja välttämättömänä kehityksenä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee asiaa kaupunginvaltuuston päätöksenteon ja kaupunkistrategian kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Uutinen on pääosin tasapainoinen, mutta painottaa enemmän päätöksen puolustajien argumentteja. Vastustava ääni on mukana, mutta se on kehystetty osaksi poliittista väittelyä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi päätöksenteosta neutraalisti. Vaikka se painottaa enemmän vihreää kaupunkisuunnittelua, se antaa tilaa myös perussuomalaisten kritiikille ja kokoomuksen sisäiselle keskustelulle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kaupunkisuunnittelun ja vihreyden edistäminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy päätöksenteon teknisiin yksityiskohtiin ja ponniin.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri manipuloimaan lukijan tunteita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa verbiä 'häädetään'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa päätöksen suoraan ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 10/100

Poliittinen väittely on osa normaalia päätöksentekoa, ei polarisoivaa demonisointia.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei käytä populistisia kehyksiä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset saivat esittää eriävän mielipiteensä ja Wille Rydman sai puheenvuoron.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Päätöksen yksityiskohdat ja äänestystulokset tarkistettu.
  • JO 21: Vastustava osapuoli on päässyt ääneen.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia ajankohtaisesta päätöksestä.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kaupunkisuunnittelun ja kestävän kehityksen edistäjiä: muutos esitetään viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämisenä, jolloin vastustus näyttäytyy elinvoiman ja sujuvuuden vastaisena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että autottomuus on automaattisesti viihtyisämpää ja turvallisempaa. ”Muutoksella tavoitellaan viihtyisämpää, vehreämpää ja turvallisempaa kaupunkitilaa”
Kuka saa äänen Päätöstä tukevat puheenvuorot ja ponnet saavat laajasti tilaa, kun taas vastustava näkemys tiivistetään yhteen eriävään mielipiteeseen. ”Perussuomalaiset jättivät lopuksi päätöksestä eriävän mielipiteen.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen Kaivokadun muuttamisesta autottomaksi. Vaikka uutisessa on mukana vastustava ääni, se kehystetään osaksi poliittista teatteria ja väittelyä, mikä normalisoi muutoksen lähes yksimielisenä ja välttämättömänä kehityksenä.

Tekoälyn vapaa havainto

Huomioitavaa on, miten artikkelin päivittyvä rakenne korostaa valtuuston sisäistä väittelyä ja kokoomuksen sisäistä dynamiikkaa, mikä siirtää huomion pois itse päätöksen mahdollisista laajemmista negatiivisista vaikutuksista liikenteen sujuvuuteen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Matias Pajula laajempi kuva Katso kirjoittajan Mikko Rita muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • liikenne
  • Helsinki
  • Helsingin päärautatieasema
  • Uusimaa
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Kaivokadun asemakaavasta. [...487 sanaa...] samalla hylkäysesityksen. Näytä lisää päivityksiä

Sisältö haettu
8.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →