Analyysi artikkelista: Timo R. Stewartin kolumni: Suomi osti ”Daavidin lingon” ja työnsi päänsä luukkuun, josta on vaikea päästä irti
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kyseenalaistaa Suomen asekaupan Israelin kanssa ja maalaa kuvan tilanteesta, jossa Suomi on sitoutunut moraalisesti ja poliittisesti ongelmalliseen kumppaniin. Lukijalle välittyy vaikutelma, että asekauppa on strateginen riski, joka voi rajoittaa Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa tulevaisuudessa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on kolumni, jossa kirjoittajalla on vapaus ottaa kantaa, mutta yksipuolinen lähteistys ja vastanäkökulmien puute nostavat vinoumapisteitä. Kirjoittaja valikoi argumentteja, jotka tukevat kriittistä kantaa, ja sivuuttaa hankinnan puolustuspoliittiset perusteet.
Kirjoittaja painottaa arvoliberaalia ja ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa, joka on perinteisesti vasemmistolaisempi painotus verrattuna reaali- tai turvallisuuspoliittiseen realismiin. Teksti kritisoi hallituksen tekemää asekauppaa arvojen vastaisena.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Asekauppa Israelin kanssa on poliittinen virhe.
- Suomen tulisi varautua asekaupan aiheuttamiin ulkopoliittisiin riskeihin.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Asekaupan tekniset ja turvallisuuspoliittiset perusteet (esim. Daavidin lingon suorituskyky suhteessa muihin vaihtoehtoihin) puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kyseinen järjestelmä alun perin valittiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen ulkopoliittisesta asemasta ja mahdollisesta kiristyksestä.
Moraalinen paheksunta Israelin toimia kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'työnsi päänsä luukkuun' ja 'liemessä'.
Asetetaan Suomen arvot ja Israelin toiminta vastakkain.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti ohjaavaa ja pyrkii herättämään lukijassa epävarmuutta hallituksen tekemistä päätöksistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää kolumnin pääväitteen, jonka mukaan asekauppa on ongelmallinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää metaforaa luodakseen jännitettä ja vihjatakseen vaikeasta tilanteesta.
Ilmaisu 'työnsi päänsä luukkuun' on latautunut ja viittaa virheelliseen toimintaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo me-vs-he-asetelman Israelin ja Suomen arvojen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa ja kirjoittajan äänessä esiintyy viittauksia päättäjien kaukokatseisuuden puutteeseen, mikä on tyypillistä eliittiä kritisoivaa retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rafael-konsernia tai Suomen puolustusministeriötä ei ole kuultu, vaikka he ovat hankinnan osapuolia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki — artikkeli nojaa voimakkaasti kirjoittajan omaan tulkintaan ilman vastapuolen ääniä.
- JO 15: Otsikolla on kate sisällössä, mutta se on dramatisoitu.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty julkisessa keskustelussa, mutta Stewart tuo siihen oman historiantutkijan näkökulmansa.
7 Rivien välistä
Artikkeli kyseenalaistaa Suomen asekaupan Israelin kanssa ja maalaa kuvan tilanteesta, jossa Suomi on sitoutunut moraalisesti ja poliittisesti ongelmalliseen kumppaniin. Lukijalle välittyy vaikutelma, että asekauppa on strateginen riski, joka voi rajoittaa Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa tulevaisuudessa.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Israel-yhteistyöhön juuri nyt, kun kansainvälinen paine Israelia kohtaan on kasvanut; kirjoittaja näyttää pyrkivän vaikuttamaan Suomen hallituksen linjaan ennen kuin mahdolliset pakotteet tai oikeusprosessit etenevät.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään metaforia ja negatiivisia ilmauksia kuvaamaan asekauppaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →