Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Näin käveltiin jälleen yhteen poliittiseen näytelmään, joka toistuu vuosi vuodelta ja voi nakertaa luottamusta

Yle Kolumni 4.9.2026
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää hallituksen budjettiviestinnän tarkoitukselliseksi savuverhoksi, joka vähättelee talouden todellista tilaa. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta järjestelmästä, joka on muuttunut avoimesta keskustelusta laskelmoiduksi näytelmäksi, mikä heikentää kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin.

Artikkeli on taloustoimittajan kriittinen näkökulma hallituksen viestintätapaan. Se yhdistää havaintoja budjetti-infoista historialliseen vertailuun ja asiantuntija-arvioon.

Kolumni Yle Janne Toivonen · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista viestintää ulkopuolisena kriitikkona, joka pyrkii paljastamaan viestinnän rakenteellisia ongelmia.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kuitenkin kehystää hallituksen viestinnän yksipuolisesti 'savuverhoksi' ja 'näytelmäksi'. Vaikka asiantuntijaa on kuultu, artikkelin oma kehys on vahvasti kriittinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallituksen viestintätapaa, ei niinkään ideologista sisältöä. Kirjoittaja toteaa, että ilmiö ei liity yksittäisiin puolueisiin, mikä neutraloi poliittista suuntaa. Kyse on vahtikoira-journalismista, joka kohdistuu vallankäyttäjien viestintään.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen viestintä on muuttunut epäaidoksi näytelmäksi.
  • Media on välttämätön totuuden paljastaja.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliittisen viestinnän muuttumisen syitä (esim. sosiaalisen median vaikutus) ei avata syvällisesti. — Lukija saa kuvan, että kyse on vain poliitikkojen tahdosta, eikä huomioi toimintaympäristön muutoksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Turhautuminen / pettymys
Epäluottamus

Artikkeli ruokkii lukijan epäluottamusta poliitikkoja kohtaan.

Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumista poliittiseen 'näytelmään'.

Latautunut kieli

Termit kuten 'savuverho', 'näytelmä' ja 'hähmäinen' luovat negatiivista sävyä.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa hallituksen viestinnän vastakkain 'realismin' ja 'avoimuuden' kanssa.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä. Se on manipuloivaa siinä mielessä, että se ohjaa lukijaa näkemään hallituksen viestinnän epärehellisenä ilman, että lukijalle annetaan tilaa tulkita tilannetta toisin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 62/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin kriittistä sävyä.

Klikkihoukutus: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko vihjaa poliittiseen näytelmään ja luottamuksen nakertumiseen, mikä houkuttelee lukemaan analyysin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'näytelmä' lataa otsikon kyseenalaistamaan poliittisen toiminnan aitouden.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'poliitikot' ja 'kansalaiset/media', mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli sisältää anti-elitistisiä piirteitä (poliitikot ajattelevat vain omaa etuaan), mutta ne esitetään osana analyysia.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministerit on mainittu, mutta heidän näkemyksensä viestinnän tavoitteista jäävät kritiikin varjoon.

5 JSN-arvio 68/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on erotettu faktoista kolumnin muodossa.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (professori) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on latautunut, mutta jutun sisältö on analyyttisempi.
  • JO 21: Hallituksen ministereitä kritisoidaan voimakkaasti, mutta heidän näkemyksensä viestinnän tavoitteista jäävät toissijaisiksi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tuttu, mutta historiallinen vertailu tuo siihen hieman uutta näkökulmaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee mediaa ja poliittista analyysia, joka korostaa poliitikkojen viestinnän epäaitoutta ja median roolia totuuden paljastajana.
Pelissä Poliittinen viestintästrategia vs. julkisen talouden läpinäkyvyys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, kritisoiden hallituksen tapaa esittää talousluvut valikoidusti.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että budjetti-infot ovat muuttuneet 'näytelmiksi' ja että niiden ensisijainen tarkoitus on harhaanjohtaminen. ”Budjetti-infot ovat politisoituneet, muuttuneet entistä enemmän näytelmiksi joissa katsojille kerrotaan tarina.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun kuvataan budjettitiedotteen puutteita. ”Erittely 700 miljoonan euron leikkauksista... saatiin vasta kun media haastatteli muun muassa valtiovarainministeriön virkakuntaa.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijaa vahvistamaan omaa tulkintaansa savuverhosta, kun taas hallituksen edustajien puheenvuorot esitetään kritiikin kohteina. ”Soitan Turun yliopiston poliittisen historian professorille Markku Jokisipilälle. Hän tunnistaa ilmiön.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää hallituksen budjettiviestinnän tarkoitukselliseksi savuverhoksi, joka vähättelee talouden todellista tilaa. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta järjestelmästä, joka on muuttunut avoimesta keskustelusta laskelmoiduksi näytelmäksi, mikä heikentää kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valinta vertailla nykyhallitusta juuri 1990-luvun ja 2010-luvun hallituksiin tarkoitushakuinen, jotta nykyinen viestintätapa näyttäytyisi poikkeuksellisen epäaitona.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Hallituksen viestintää kutsutaan toistuvasti 'näytelmäksi' ja 'savuverhoksi'.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee budjetin alijäämää ja sopeutustasoa, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.

  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • valtion budjetin alijäämä
  • sopeutustoimien arviointi

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anders Adlercreutz laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janne Toivonen muut analyysit →
Anders Adlercreutz Sari Essayah Jyrki Katainen Paavo Lipponen Sauli Niinistö Petteri Orpo politiikka Markku Jokisipilä Jutta Urpilainen Riikka Purra talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • valtion talousarviot
  • valtiontalous
  • Orpon hallitus
  • poliittinen päätöksenteko
  • talous

Tiedot tästä analyysistä

Budjetti-infoissa asioita selitetään parhain päin, [...764 sanaa...] nakertaa luottamusta, vuosi toisensa jälkeen.

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →