Analyysi artikkelista: TS: Yhdistys antoi Li Anderssonille 6 000 euroa vaalirahaa – puheenjohtajan tytär sai yllätyspestin vasemmistoliiton ministerin valtiosihteeriksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa yhteyden vaalirahoituksen ja myöhemmän virkanimityksen välille, mikä luo lukijalle vaikutelman mahdollisesta vastasuorituksesta tai eturistiriidasta. Vaikka artikkeli sisältää asianosaisten kiistot, valittu järjestys ja viittaukset epäilyttävyyteen ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tapahtumat kyseenalaisina.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on muodollisesti tasapainoinen, mutta kehystys on vahvasti epäilyksiä korostava. Otsikointi ja asioiden rinnastaminen ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tapahtumat epäilyttävinä, vaikka vastapuolen kiistot on esitetty.
Artikkeli toimii vahtikoiraroolissa nostaessaan esiin mahdollisia eturistiriitoja. Vaikka kehys on kriittinen vasemmistoliiton poliitikkoja kohtaan, kyseessä on journalistinen vahtikoiratyö, ei ideologinen kampanjointi. Vastapuolen ääni on kuultu, mikä neutraloi poliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Epäily poliittisesta suhmuroinnista
- Vaalirahoituksen ja virkanimityksen välinen yhteys
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi konteksti siitä, kuinka yleisiä tai poikkeuksellisia tällaiset lahjoitukset ja nimitykset ovat. — Lukija ei pysty arvioimaan, onko kyseessä tavanomainen poliittinen toiminta vai poikkeuksellinen väärinkäytös.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää epäluottamusta poliittista järjestelmää ja nimityksiä kohtaan.
Sanojen kuten 'yllätyspesti' ja 'epäilyttävä' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Rahoituksen ja nimityksen rinnastaminen luo konfliktin, jota poliitikot joutuvat selittelemään.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa siinä mielessä, että se luo epäilyksen ilmapiirin, vaikka artikkeli itse raportoi myös kiistot.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun faktoja, mutta kehystää ne vihjailevasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko yhdistää kaksi asiaa (rahoitus ja pesti) vihjailevasti, mikä houkuttelee lukemaan "yllätyspestin" taustat.
Sana "yllätyspesti" ja rahoituksen nostaminen otsikkoon luovat latautuneen kehyksen, joka viittaa epäasiallisuuteen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo lievää vastakkainasettelua epäilijöiden ja poliitikkojen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy epäilyä eliitin toiminnasta, mutta kirjoittaja raportoi sen neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat saaneet kertoa näkemyksensä ja kieltää väärinkäytökset.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja epäilyt on erotettu faktoista.
- JO 21: Kohteita on kuultu ja heidän vastauksensa on sisällytetty juttuun.
- JO 21: Vastapuolen ääni on kuultu ja kiistot on esitetty.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on vihjaileva ja latautunut verrattuna jutun sisältöön.
- JO 15: Otsikko on vihjaileva ja luo negatiivisen kehyksen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu Turun Sanomien raportointiin, ei omaan tutkivaan työhön.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa yhteyden vaalirahoituksen ja myöhemmän virkanimityksen välille, mikä luo lukijalle vaikutelman mahdollisesta vastasuorituksesta tai eturistiriidasta. Vaikka artikkeli sisältää asianosaisten kiistot, valittu järjestys ja viittaukset epäilyttävyyteen ohjaavat lukijaa tulkitsemaan tapahtumat kyseenalaisina.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan tämän tapauksen nyt, kun kyseessä on useita vuosia vanha asia. Valinta voi liittyä pyrkimykseen kyseenalaistaa poliittista kulttuuria yleisemmin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Vihjailevat sanavalinnat luovat mielikuvan epäasiallisuudesta.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →