Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vastaamo | Vastaamo-uhreilta kiristettyä rahaa epäillään päätyneen virolaismiehelle

Helsingin Sanomat Uutinen 23.1.2024
Pisteet
83
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli laajentaa Vastaamo-tietomurron tutkintakenttää tuomalla esiin uuden epäillyn, mikä siirtää huomiota ainoasta syytetystä Aleksanteri Kivimäestä laajempaan rikoskokonaisuuteen. Lukijalle välittyy kuva tutkinnan jatkumisesta ja mahdollisista uusista kytköksistä, vaikka varsinainen syyteprosessi keskittyykin vain yhteen henkilöön.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Lasse Kerkelä · 23.1.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli raportoi poliisin tutkinnan etenemisestä viranomaislähteiden pohjalta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutisraportti, joka välittää viranomaistietoa ilman latautunutta kieltä tai pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi rikosoikeudellisesta tutkinnasta neutraalisti, eikä siinä ole poliittista kärkeä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin tutkintalinja

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali uutisraportti, joka ei pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen ilman liioittelua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko käyttää neutraalia kieltä kuvaamaan poliisin tutkintaa.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on poliisin tutkintatiedon raportointi, ei syytös, joka vaatisi välitöntä vastinetta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat poliisin tutkintaan.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu uuteen tutkintatietoon, joka on uutisarvoista.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleistä oikeustajua ja tutkinnan läpinäkyvyyttä tuomalla esiin uuden epäillyn roolin Vastaamo-vyyhdissä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kiristysrahojen päätyminen virolaismiehelle on merkittävä uusi käänne, joka vaatii tutkinnallista huomiota. ”Tieto herättää kysymyksen, onko miehellä jokin rooli Vastaamon tietomurto- ja kiristysvyyhdissä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa Keskusrikospoliisin tutkintatietoihin, mutta ei sisällä muiden osapuolten ääniä. ”Keskusrikospoliisin tuoreen lisätutkinnan mukaan”

Artikkeli laajentaa Vastaamo-tietomurron tutkintakenttää tuomalla esiin uuden epäillyn, mikä siirtää huomiota ainoasta syytetystä Aleksanteri Kivimäestä laajempaan rikoskokonaisuuteen. Lukijalle välittyy kuva tutkinnan jatkumisesta ja mahdollisista uusista kytköksistä, vaikka varsinainen syyteprosessi keskittyykin vain yhteen henkilöön.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska kyseessä on uutinen, joka perustuu poliisin lisätutkintaan, on mahdollista, että uuden epäillyn nimeäminen on tarkoituksellinen tapa valmistella yleisöä tuleviin oikeudellisiin toimiin tai mahdollisesti laajempiin syytteisiin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lasse Kerkelä muut analyysit →
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Aleksanteri Kivimäki Vastaamo Keskusrikospoliisi Rikos
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi on alkanut tutkia virolaismiehen [...33 sanaa...] ainoana syytettynä on Aleksanteri Kivimäki.

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →