Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ruoka-avun tarve pysyy korkeana Tampereella – lähes 180 000 noutokertaa viime vuonna

Yle Uutinen 19.1.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ruoka-avun tarpeen pysyvänä ja laajenevana yhteiskunnallisena ilmiönä. Lukijalle välittyy kuva, jossa vapaaehtois- ja järjestötoiminta on saavuttanut kantokykynsä rajat, siirtäen vastuun ratkaisujen löytämisestä suoraan julkiselle vallalle.

Uutinen Yle Nina Keski-Korpela · 19.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee ruoka-apua inhimillisen hädän ja järjestöjen jaksamisen kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta rakentuu täysin järjestön näkökulmasta. Koska kyseessä on tiedotepohjainen uutinen, vinouma on maltillinen ja liittyy ensisijaisesti vastapuolen (päättäjät) äänen puuttumiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin suuntiin, vaan nostaa esiin sosiaalisen ongelman. Lukijan ajatus taipuu lähinnä myötätuntoon avun tarvitsijoita kohtaan ja ymmärrykseen järjestöjen vaikeasta tilanteesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-avun tarjoajien resurssipula
  • Tarve julkisen vallan lisätoimille

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus ruoka-avun tarpeen syistä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi tarve on kasvanut tai miten julkinen sektori tällä hetkellä vastaa tilanteeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Toiminnanjohtajan huoli ruoka-avun riittävyydestä ja pitkistä jonoista.

Realismi

Kylmät tilastoluvut ja kapasiteetin rajallisuuden toteaminen.

Tunteellinen sitaatti

Palkosen sitaatti pitkistä jonoista ja hätätilanteista korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kuvaa ruoka-avun todellista arkea ja järjestön toiminnan rajoitteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin tilastoja.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja sisältää uutisen keskeisen luvun.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka siinä on viitteitä 'yhteiskunnan' vastuuttamisesta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin tai vaatimusten kohdetta (esim. kaupungin päättäjät) ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Tilastotiedot tuovat uutisarvoa.
  • JO 10: Lähteet ja tilastot on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (esim. kaupungin tai hyvinvointialueen) kuuleminen puuttuu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aiheessa on yhteiskunnallinen ulottuvuus.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti Ruokapankin tiedotteeseen ja tilastoihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ruoka-apua järjestäviä tahoja, kuten Tampereen Ruokapankkia, nostamalla esiin resurssien riittämättömyyden ja painostamalla yhteiskuntaa etsimään uusia ratkaisuja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun tarpeen kasvu on pysyvä tila, joka vaatii uusia rakenteellisia ratkaisuja. ”Yhteiskunnan on löydettävä uusia, pitkäjänteisiä ratkaisuja taloudellisessa ahdingossa elävien ihmisten tukemiseksi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuun kantaja (yhteiskunta/päättäjät) esitetään passiivisena toimijana, jolta vaaditaan ratkaisuja. ”Yhteiskunnan on löydettävä uusia, pitkäjänteisiä ratkaisuja”
Kuka saa äänen Ruokapankin toiminnanjohtaja on jutun ainoa ääni, joka tulkitsee tilannetta. ”Eläkkeelle siirtyvä toiminnanjohtaja Marja Palkonen on huolissaan tilanteesta.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ruoka-avun tarpeen pysyvänä ja laajenevana yhteiskunnallisena ilmiönä. Lukijalle välittyy kuva, jossa vapaaehtois- ja järjestötoiminta on saavuttanut kantokykynsä rajat, siirtäen vastuun ratkaisujen löytämisestä suoraan julkiselle vallalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on rakennettu Ruokapankin tiedotteen pohjalta, mikä selittää sen yksipuolisen näkökulman ja ratkaisukeskeisen vaatimuksen yhteiskunnan suuntaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastolliseen väittämään ruoka-avun määrästä, mikä on keskeinen osa uutista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ruoka-avun tarve Tampereella
  • pienituloisuus ja toimeentulotuki

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tampereen kaupunki
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tampereen Ruokapankki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nina Keski-Korpela muut analyysit →
Tampereen Ruokapankki Marja Palkonen Suomen Punainen Risti Tampere kotimaa talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • köyhyys
  • Tampere
  • ruoka-apu
  • seurakunnat
  • hyväntekeväisyys
  • Pirkanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Ruoka-apua tarvitsee entistä useampi, mutta [...188 sanaa...] 24:ssä eri pisteessä ympäri Tamperetta.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →