Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Laboratorio kokosi kadonneen viruksen – huoli vaarallisen viruksen päätymisestä vääriin käsiin puhuttaa taas

Yle Uutinen 11.7.2017
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että vaarallisten virusten luominen laboratoriossa on teknisesti helppoa ja halpaa. Lukijalle välittyy huoli siitä, että tieteellinen avoimuus voi toimia terroristien työkaluna, vaikka tutkimuksen varsinaiset hyödyt jäävät taustalle.

Uutinen Yle Ilpo Pajunen · 11.7.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta bioturvallisuuden ja asiantuntijoiden eettisen pohdinnan kautta.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa riskejä ja uhkakuvia. Vaikka vastapuolen ääniä (tutkija Evans) kuullaan, kehystys on vahvasti turvallisuuskeskeinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee bioturvallisuutta yleisenä yhteiskunnallisena riskinä. Se ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan raportoi asiantuntijoiden välisestä eettisestä debatista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkimuksen sääntelyn tarve
  • Terrorismin riski synteettisessä biologiassa

Kritisoidut tahot

  • Albertan yliopiston tutkijat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tutkimuksen hyötyjen ja onnistumisten tarkempi avaaminen jää vähäiseksi. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tutkimuksen tarkoituksesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli virusten karkaamisesta ja terrorismin mahdollisuudesta.

Pelko

Pelko vaarallisten virusten, kuten isorokon, paluusta.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten "tappava epidemia" ja "roistovaltiot".

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan tiede ja turvallisuus vastakkain.

Tunnevetoaminen on osa artikkelin aihetta, mutta se korostaa uhkakuvia enemmän kuin tieteellisiä ratkaisuja.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 58/100, kärjistys 34

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee huolta virustutkimuksesta. "Laboratorio kokosi kadonneen viruksen"

Klikkihoukutus: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää pelottelua ja uhkakuvaa, mutta on suhteellisen informatiivinen. "huoli... puhuttaa taas"

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "vaarallinen" ja "vääriin käsiin" luovat jännitteen. "huoli vaarallisen viruksen päätymisestä vääriin käsiin"

Kärjistys: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole polarisoiva, mutta luo jännitteen tieteen ja turvallisuuden välille.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; keskustelu pysyy asiantuntijatasolla.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — David Evans, jonka tutkimusta kritisoidaan, saa vastata väitteisiin ja selittää tutkimuksensa tavoitteita.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Useita asiantuntijoita on haastateltu.
  • JO 7: Lähteiden monipuolisuus.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on hieman dramatisoiva suhteessa sisältöön.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty laajasti kansainvälisessä mediassa, artikkeli kokoaa tunnettuja näkökulmia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee bioturvallisuusasiantuntijoita ja sääntelyn kannattajia: riski esitetään todellisena ja helposti toteutettavana, mikä luo painetta tiukemmalle tutkimusvalvonnalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että virustutkimuksen riski on ensisijaisesti turvallisuusuhka, eikä kyseenalaista tätä kehystä. ”Entäpä jos terroristitkin oppivat?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tutkimuksen riskejä korostetaan, mutta vastuu tutkimusluvista ja eettisestä arvioinnista jää epäselväksi. ”Evans toimii myös Albertan yliopiston varadekaanina. Hän oli hakenut tutkimukselleen lupaa yliopistolta – ja saanut sen.”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni dominoi, kun taas tutkimuksen tekijän oma ääni on puolustuskannalla. ”Evans kysyykin itseltään, onko hän tullut kasvattaneeksi riskejä... Hän vastaa, ettei tiedä.”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli normalisoi ajatusta, että vaarallisten virusten luominen laboratoriossa on teknisesti helppoa ja halpaa. Lukijalle välittyy huoli siitä, että tieteellinen avoimuus voi toimia terroristien työkaluna, vaikka tutkimuksen varsinaiset hyödyt jäävät taustalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan hevosrokon, vaikka se ei ole ihmiselle vaarallinen, ja käyttää sitä siltana pelkoon isorokosta – tämä voi olla tietoinen valinta rakentaa uhkakuvaa ilman välitöntä terveysriskiä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Terroristien ja roistovaltioiden mahdollisuus käyttää viruksia aseina.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Albertan yliopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ilpo Pajunen muut analyysit →
Albertan yliopisto Marc Lipsitch tiede Anthony Fauci WHO David Evans politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • virustaudit
  • tutkimus
  • tiede
  • isorokko
  • tartuntataudit
  • laboratoriot
  • Maailman terveysjärjestö
  • polio

Tiedot tästä analyysistä

Tiedemaailma pohtii, pitäisikö tutkimusta säädellä, [...510 sanaa...] kuinka yksityiskohtainen käsikirjoitus voi olla.

Sisältö haettu
30.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →