Analyysi artikkelista: Yritettiinkö Suomi lavastaa natsimaaksi? Venäjä-taustainen hakaristilipun liehuttaja kiistää jyrkästi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Lappeenrannan liputustapauksen osaksi Venäjän informaatiovaikuttamista, jossa Suomi pyritään maalaamaan natsimyönteiseksi valtioksi. Lukijalle välittyy kuva, että yksittäisen henkilön toiminta ei ole irrallinen tapahtuma, vaan se palvelee Venäjän valtion narratiivia, jota venäläismedia hyödyntää propagandassaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta se kehystää liputtajan toiminnan vahvasti osaksi Venäjän informaatiovaikuttamista. Vaikka vastapuolen ääni on kuultu, artikkelin painotus on selkeästi Venäjän toimien analysoinnissa.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspoliittista ilmiötä ja informaatiovaikuttamista. Se ei aja sisäpoliittista agendaa, vaan analysoi ulkoista uhkaa ja sen heijastumista Suomeen. Vahtikoira-poikkeus pätee.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän informaatiovaikuttamisen olemassaolo ja menetelmät
- Liputtajan toiminnan kytkeytyminen Venäjän narratiiviin
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkemmat tiedot liputtajan mahdollisista aiemmista yhteyksistä tai motiiveista puuttuvat. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, onko kyseessä todella suunnitelmallinen vaikuttaminen vai yksittäisen henkilön toiminta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Venäjän informaatiovaikuttamisesta ja Suomen maineen mustamaalaamisesta.
Epäluottamus liputtajan motiiveja ja Venäjän valtion viestintää kohtaan.
Liputtajan toiminta asetetaan vastakkain Venäjän valtion propagandatavoitteiden kanssa.
Termit kuten 'informaatiovaikuttaminen' ja 'natsimielinen valtio' luovat jännitteisen ilmapiirin.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on kansalliseen turvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen liittyvä aihe.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee liputtajan yhteyksiä ja Venäjän informaatiovaikuttamista.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää kysymyksen, joka ohjaa lukijaa pohtimaan lavastusta.
Sana 'lavastaa' ja 'natsimaaksi' lataavat otsikon vahvasti geopoliittiseen konfliktiin.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa Venäjän ja Suomen välistä jännitettä, mutta ei demonisoi ketään yksilöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei nojaa kansa-eliitti-asetelmaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Liputtajaa on haastateltu ja hän on saanut kiistää yhteydet Venäjään.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Lähteet (DVV, professori) on mainittu ja taustat tarkistettu.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi on erotettu faktoista.
- JO 7: Lähteiden käyttö on asianmukaista.
Heikkoudet
- JO 21: Liputtajan motiiveja tulkitaan vahvasti asiantuntijan kautta, vaikka tutkinta on kesken.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää paikallisen uutisen laajempaan akateemiseen analyysiin informaatiovaikuttamisesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Lappeenrannan liputustapauksen osaksi Venäjän informaatiovaikuttamista, jossa Suomi pyritään maalaamaan natsimyönteiseksi valtioksi. Lukijalle välittyy kuva, että yksittäisen henkilön toiminta ei ole irrallinen tapahtuma, vaan se palvelee Venäjän valtion narratiivia, jota venäläismedia hyödyntää propagandassaan.
Herää kysymys, onko liputtajan taustatietojen (syntymäpaikka, kansalaisuuden saaminen) korostaminen välttämätöntä uutisen kannalta, vai pyrkiikö se vahvistamaan lukijan epäilystä miehen motiiveista suhteessa Venäjään.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä, jotka liittävät liputtajan suoraan Venäjän valtion toimintaan.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →