Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin meitä huijattiin vuonna 2022 – koronankieltäjistä tuli Kremlin tukijoita, Musk sai Twitterin sekaisin, Zelenskyistä tehtailtiin feikkivideoita

Yle Analyysi 30.12.2022
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini66
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa maailmasta, jossa disinformaatio on jatkuva, teknologisesti kehittyvä uhka, ja jossa tietyt poliittiset ryhmät (kuten trumpilaiset tai koronakriittiset) toimivat tämän uhan levittäjinä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että informaatiovaikuttaminen on ensisijaisesti autoritääristen valtioiden ja populististen liikkeiden työkalu, kun taas valtavirran mediat ja teknologia-alustat (ennen Muskin Twitteriä) ovat totuuden vartijoita.

Analyysi Yle Johanna Vehkoo · 30.12.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli on kirjoitettu faktantarkistajan näkökulmasta, joka analysoi ilmiöitä oman ammatillisen asiantuntemuksensa kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se tarkastelee ilmiöitä vain faktantarkistuksen näkökulmasta. Vaikka se on asiallinen, se käyttää latautunutta kieltä (esim. 'koronankieltäjät') ja kehystää poliittiset vastustajat disinformaation levittäjiksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran liberaalia journalismia. Se ei aja suoraan vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa, vaan keskittyy puolustamaan instituutioita ja demokraattisia prosesseja, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologinen suunta on liberaali-demokraattinen, ei puoluepoliittinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Faktantarkistusjournalismin näkökulma
  • Liberaalin demokratian puolustaminen informaatiovaikuttamiselta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei pohdi, miksi disinformaatio resonoi niin vahvasti osassa väestöä (esim. yhteiskunnallinen eriarvoisuus). — Lukija ei saa ymmärrystä ilmiön syistä, vain sen olemassaolosta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli demokratian tilasta ja disinformaation vaikutuksista yhteiskuntaan.

Epäluottamus

Epäluottamus Muskin johtamaa Twitteriä ja vaalitulosten kieltäjiä kohtaan.

Latautunut kieli

Termit kuten 'koronankieltäjät' ja 'tussahti' ohjaavat lukijan suhtautumista.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja informaatiovaikuttaminen esitetään jatkuvana konfliktina.

Tunnevetoaminen on tyypillistä analyysigenrelle, jossa kirjoittaja ottaa kantaa ilmiöiden vakavuuteen. Se on perusteltua artikkelin tavoitteen (valistaminen) kannalta, mutta samalla se vahvistaa lukijan ennakkokäsityksiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 45/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja listattuja teemoja.

Klikkihoukutus: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko listaa aiheita houkuttelevasti, mutta on informatiivinen yhteenveto artikkelin sisällöstä: "Näin meitä huijattiin vuonna 2022 – koronankieltäjistä tuli Kremlin tukijoita, Musk sai Twitterin sekaisin, Zelenskyistä tehtailtiin feikkivideoita"

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten "koronankieltäjät" ja "huijattiin", jotka luovat vastakkainasettelua kirjoittajan ja mainittujen ryhmien välille.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän' (totuuden puolustajat) ja 'niiden' (disinformaation levittäjät) välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, mutta se käyttää 'eliitti vs. kansa' -asetelmaa käänteisesti: se puolustaa asiantuntijavaltaa populistisia liikkeitä vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteita (esim. Elon Musk, trumpilaiset ehdokkaat) ei ole kuultu, eikä heille ole annettu mahdollisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selkeästi faktapohjaisesta katsauksesta.
  • JO 7: Artikkeli viittaa useisiin ulkoisiin lähteisiin ja tutkimuksiin.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on laajaa ja monipuolista.

Heikkoudet

  • JO 21: Kritiikin kohteita (esim. Muskin Twitter-linjaus) ei ole kuultu, vaan niitä käsitellään vain kriittisestä näkökulmasta.
  • JO 11: Toimittajan oma arvomaailma ja tulkinta disinformaatiosta värittävät analyysia.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Vuosikatsaus on perinteinen journalistinen muoto, mutta se on koottu kattavasti ja ajankohtaisesti.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee faktantarkistusyhteisöä ja liberaalia mediaa: se vahvistaa näkemystä, että disinformaatio on ulkoinen uhka, jota vastaan on taisteltava teknologisin ja journalistisin keinoin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tietyt poliittiset näkemykset (kuten vaalitulosten kyseenalaistaminen) ovat itsessään disinformaatiota, eikä käsittele niitä legitiiminä poliittisena erimielisyytenä. ”vaalitulosten kieltäminen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi jaettu: disinformaation levittäjät ovat aktiivisia toimijoita, kun taas yleisö on passiivinen kohde, joka tarvitsee suojelua tai valistusta. ”Venäjä keskittyi suuntaamaan propagandansa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti faktantarkistusyhteisön ja valtavirran asiantuntijoiden näkemyksiin; vastapuolen ääniä ei kuulla, vaan niitä referoidaan ulkopuolisena ilmiönä. ”kuten Valheenpaljastajan artikkelissa keväällä tuli todettua”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa maailmasta, jossa disinformaatio on jatkuva, teknologisesti kehittyvä uhka, ja jossa tietyt poliittiset ryhmät (kuten trumpilaiset tai koronakriittiset) toimivat tämän uhan levittäjinä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että informaatiovaikuttaminen on ensisijaisesti autoritääristen valtioiden ja populististen liikkeiden työkalu, kun taas valtavirran mediat ja teknologia-alustat (ennen Muskin Twitteriä) ovat totuuden vartijoita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti nimenomaan Twitterin muutoksiin Muskin alaisuudessa; se voi heijastaa kirjoittajan omaa ammatillista huolta alustan moderointilinjan muutoksesta, mikä on keskeinen osa artikkelin narratiivia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään leimaavia termejä kuvaamaan vastapuolen toimijoita.

9 Tilastokytkos 74/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
74/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää tilastoja (esim. 51 % ehdokkaista), joiden tarkistaminen on olennaista väitteiden paikkansapitävyyden kannalta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • vaalitulosten kieltäjien menestys
  • disinformaation leviäminen Twitterissä

Suositellut lähteet

  • Washington Post
  • Poynter
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Johanna Vehkoo muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Donald Trump Elon Musk teknologia Twitter Venäjä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • media
  • disinformaatio
  • sosiaalinen media
  • Venäjä
  • Ukraina
  • Donald Trump
  • X (entinen Twitter)
  • Venäjän hyökkäys

Tiedot tästä analyysistä

Disinformaation vuotta 2022 leimasi Venäjän [...1075 sanaa...] kausi_ Harhaluuloja Yle Areenassa .

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →