Analyysi artikkelista: Lähde: Venäjä ryhtymässä toimiin Suomea vastaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Venäjän diplomaattien toistuvia uhkauksia Suomea kohtaan. Lukijalle välittyy kuva jatkuvasta jännitteestä, jossa Venäjä asemoi itsensä uhrin rooliin, joka joutuu reagoimaan Naton toimintaan, vaikka artikkeli itsekin tunnistaa tämän toistuvaksi propagandaksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan neutraali, koska se kontekstoi Venäjän väitteet propagandaksi. Vaikka Venäjän ääni dominoi, se on tasapainotettu toimituksellisella huomiolla toistuvasta propagandasta.
Artikkeli raportoi Venäjän uhkauksia vahtikoiran roolissa, mutta neutraloi kehyksen mainitsemalla kyseessä olevan toistuva propaganda. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on turvallisuuspolitiikan raportoinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän näkökulma turvallisuustilanteeseen
Kritisoidut tahot
- Suomen johto
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miksi Venäjä toistaa näitä uhkauksia juuri nyt, puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä Venäjän viestinnän tavoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Venäjän uhkaavat lausunnot herättävät huolta turvallisuustilanteesta.
Venäjän diplomaattien väitteet luovat epäluottamusta maiden välille.
Venäjän uhkaukset vastatoimista toimivat pelotteluna.
Artikkeli rakentuu Venäjän ja Suomen/Naton välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on peräisin Venäjän diplomaattien lausunnoista, joita artikkeli raportoi. Se on perusteltua uutisen kannalta, kunhan se pysyy raportoivana.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydintä: 'Lähde: Venäjä ryhtymässä toimiin Suomea vastaan'.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää jännitteistä ilmaisua 'ryhtymässä toimiin'.
Ilmaisu 'ryhtymässä toimiin' luo uhkaavan sävyn, joka lataa otsikon vastakkainasettelulla.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini44
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi polarisoivaa retoriikkaa, mutta ei itse vahvista sitä. 'Diplomaatin mukaan sotilasliiton lisääntynyt läsnäolo toimii myös epävakautta lisäävänä tekijänä'.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; kyseessä on valtioiden välinen diplomaattinen jännite.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen johto on mainittu kritiikin kohteena, mutta heidän näkemystään ei ole kysytty.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla Venäjän viestintää.
- JO 11: Mielipiteet ja propaganda erotettu toimituksellisesta tekstistä.
- JO 10: Lähde (Tass, Izvestija) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Suomen johdolle ei ole annettu suoraa vastausoikeutta tässä yhteydessä, vaikka kritiikki on kohdistettu heihin.
- JO 21: Suomen johtoa kritisoidaan suoraan, mutta heidän näkemyksensä puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva, ja artikkeli viittaa itsekin aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Venäjän diplomaattien toistuvia uhkauksia Suomea kohtaan. Lukijalle välittyy kuva jatkuvasta jännitteestä, jossa Venäjä asemoi itsensä uhrin rooliin, joka joutuu reagoimaan Naton toimintaan, vaikka artikkeli itsekin tunnistaa tämän toistuvaksi propagandaksi.
Herää kysymys, onko uutisen julkaiseminen tässä muodossa tarpeen, kun artikkeli itse toteaa kyseessä olevan toistuva propaganda — uutinen saattaa vahvistaa Venäjän tavoittelemaa pelon ilmapiiriä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Venäjä käyttää uhkauksia vastatoimista pelon luomiseksi.
Termit kuten 'vastakkainasettelu' ja 'epävakautta lisäävä tekijä' lataavat tilannetta.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →