Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Televisioarvio | Kukaan ei haluaisi muistaa kikkelikorttia, mutta nyt on pakko

Helsingin Sanomat Arvio 4.3.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Vihatut naiset -sarjan historiallisen katsauksen sijaan välttämättömäksi vastavoimaksi nykyiselle, Trumpin valtakauden myötä vanhoillistuneelle maailmanajalle. Lukijalle välittyy viesti, että tasa-arvotaistelu ei ole päättynyt, vaan se on muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

Arvio televisiosarjasta, joka käyttää sarjan teemoja peilinä nykyiselle poliittiselle ilmapiirille.

Arvio Helsingin Sanomat HS-tilaajille Susanna Laari · 4.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma keskittyy naisten kokemuksiin ja tasa-arvon historialliseen kehitykseen.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Arvio on tyyliltään kolumnimainen, mikä sallii subjektiivisen kehyksen. Kirjoittaja kytkee sarjan suoraan poliittiseen kontekstiin, mikä ohjaa lukijan tulkintaa, mutta tämä on genrelle tyypillistä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli käyttää arvoliberaalia kehystä, jossa tasa-arvotaistelu nähdään jatkuvana ja välttämättömänä prosessina, ja asettaa Trumpin valtakauden vastavoimaksi tälle kehitykselle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tasa-arvotaistelun ajankohtaisuus
  • Trumpin valtakauden negatiivinen vaikutus asenteisiin
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sarjan muiden haastateltavien näkökulmat jäävät ingressin tasolle. — Lukija ei saa kattavaa kuvaa sarjan mahdollisista muista teemoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli yhteiskunnallisen ilmapiirin vanhoillistumisesta.

Latautunut kieli

Käyttää vahvoja ilmauksia kuten 'ankeus' ja 'vanhoillistuminen'.

Tunnevetoaminen on maltillista ja sopii arvostelun genreen, jossa kirjoittaja perustelee sarjan merkityksellisyyttä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko käyttää hieman provokatiivista kieltä herättääkseen mielenkiinnon, mutta viittaa suoraan sarjan sisältöön.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kuvaileva ja viittaa sarjan sisältöön, ei sisällä poliittista latausta.

Kärjistys: 20/100

Sisältää lievää poliittista vastakkainasettelua Trumpin valtakauden ja tasa-arvotaistelun välillä.

Populismi: 20/100

Ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on televisioarvio, ei kriittinen uutisjuttu.

5 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu arvioksi, joka käsittelee sarjan sisältöä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Arvio noudattaa perinteistä televisioarvostelun kaavaa, jossa teos kytketään laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee tasa-arvopolitiikan ja naisten oikeuksien historian edistäjiä, sillä artikkeli kehystää sarjan ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi vastavoimaksi nykyiselle poliittiselle ilmapiirille.
Pelissä Tasa-arvon edistyminen vs. yhteiskunnallinen vanhoillistuminen. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen historian merkitystä nykyhetken ymmärtämisessä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Trumpin valtakausi on aiheuttanut maailmanlaajuisen asenteiden vanhoillistumisen. ”Trumpin valtakauden aikana käsitykset sukupuolista ovat muuttuneet vanhoillisemmiksi ja asenteet valuneet koko läntiseen maailmaan.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja nostaa esiin Rosa Meriläisen kokemuksen ankeuden vaatimuksesta uskottavuuden saavuttamiseksi. ”Hän kertoo tajunneensa kansanedustaja-aikanaan, että ollakseen uskottava naisen pitää olla ankea.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää Vihatut naiset -sarjan historiallisen katsauksen sijaan välttämättömäksi vastavoimaksi nykyiselle, Trumpin valtakauden myötä vanhoillistuneelle maailmanajalle. Lukijalle välittyy viesti, että tasa-arvotaistelu ei ole päättynyt, vaan se on muuttunut entistä ajankohtaisemmaksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko sarjan arviointiin valittu näkökulma tietoinen yritys kytkeä historiallinen dokumenttisarja suoraan nykyiseen poliittiseen keskusteluun, jotta sille saataisiin lisää uutisarvoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kulttuuri ja viihde laajempi kuva → Katso kirjoittajan Susanna Laari muut analyysit →
kulttuuri ja viihde politiikka Elisabeth Rehn Rosa Meriläinen Riikka Purra Sanna Ukkola Ninni Rokosa Yle Areena
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taide

Tiedot tästä analyysistä

Yle Areenassa alkaa Vihatut naiset [...115 sanaa...] olla ankea. Kuva: Kari Kuukka

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →