Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kreml: Stubb huijaa

Iltalehti Uutinen 25.8.2026
Pisteet
30
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Kremlin näkemyksen presidentti Stubbin lausunnoista ilman, että lukijalle avataan laajempaa kontekstia tai Stubbin omaa perustelua lausunnoilleen. Lukijalle välittyy kuva ristiriitaisesta ja epäluotettavasta länsijohtajasta, kun Kremlin syytökset huijaamisesta ja sotapuolueeseen kuulumisesta saavat pääroolin.

Uutinen Iltalehti Heikki Mulari · 25.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli raportoi kansainvälistä poliittista reaktiota, mutta näkökulma on kapea.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa Kremlin edustajalle laajan tilan esittää syytöksiä ilman vastapainoa. Yksipuolinen lähteistys ja latautuneen kielen käyttö nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi ulkopoliittista kiistaa, mutta sen kehystys on yksipuolinen. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on vahtikoira-asetelman epäonnistumisesta, jossa Kremlin retoriikka saa liikaa tilaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kremlin näkemys Stubbin toiminnasta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Stubbin omat perustelut lausunnoilleen puuttuvat. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi Stubb on lausuntonsa antanut.
  • Tausta Taustoitus siitä, miksi Kreml reagoi juuri nyt ja mikä on Ukrainan sodan tilanne. — Ilman kontekstia lukija ei ymmärrä Kremlin viestinnän tarkoitusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Lukijaa ohjataan epäilemään Stubbin rehellisyyttä.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'huijaa' ja 'sotapuolue' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu täysin Stubbin ja Kremlin välisen konfliktin ympärille.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se toistaa suoraan vieraan vallan tiedottajan syytöksiä ilman analyyttista otetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 68

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, vaikka sisältö itsessään on yksipuolista.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko tiivistää Kremlin syytöksen kärjistetysti.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko "Kreml: Stubb huijaa" käyttää latautunutta kieltä.

Kärjistys: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli toistaa me-vs-he-asetelmaa, jossa Stubb edustaa 'sotapuoluetta'.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Peskov käyttää populistista kieltä ('huijaavat äänestäjiään'), jonka artikkeli toistaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Stubb on mainittu, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata suoraan Kremlin syytöksiin.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähde mainittu (Reuters).

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on latautunut ja sisällön kate on kyseenalainen suhteessa Stubbin omiin lausuntoihin.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun Stubbin näkemys jää vain referaatiksi.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on suoraa referointia Kremlin tiedotustilaisuudesta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Kremlin viestintästrategiaa, jossa länsimaisten johtajien puheet esitetään epäjohdonmukaisina ja sotakiihkoisina.
Pelissä Suomen ulkopoliittinen uskottavuus vs. Kremlin pyrkimys horjuttaa länsimaista yhtenäisyyttä. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, tarjoten alustan Kremlin retoriikalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Kremlin tiedottajan lausunnot ovat uutisarvoisia sellaisenaan ilman kriittistä kontekstointia. ”Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lyttäsi tiistaina tasavallan presidentti Alexander Stubbin tämän Kiovassa antamista lausunnoista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Peskovin syytökset esitetään totuuden kaltaisina väitteinä ilman, että niitä kyseenalaistetaan tai avataan niiden taustalla olevaa propagandaa. ”He huijaavat äänestäjiään väittämällä, että Venäjä on mahdollista voittaa – se on valtava valhe”
Kuka saa äänen Peskov saa artikkelissa laajan tilan esittää syytöksiään, kun taas Stubbin näkökulma jää vain lyhyeksi referaatiksi. ”Dmitri Peskovin mukaan Alexander Stubb kuuluu ”sotapuolueeseen”.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli raportoi Kremlin näkemyksen presidentti Stubbin lausunnoista ilman, että lukijalle avataan laajempaa kontekstia tai Stubbin omaa perustelua lausunnoilleen. Lukijalle välittyy kuva ristiriitaisesta ja epäluotettavasta länsijohtajasta, kun Kremlin syytökset huijaamisesta ja sotapuolueeseen kuulumisesta saavat pääroolin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei avaa Stubbin alkuperäistä perustelua 'sotapuolue'-leiman sijaan, mikä jättää lukijan tulkitsemaan tilanteen vain Kremlin syytösten kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään termejä kuten 'sotapuolue' ja 'huijaus'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Venäjä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
Venäjä Andy Burnham Ukraina Alexander Stubb Dmitri Peskov Kreml politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliitikot
  • Politiikka
  • Valtiovalta
  • Puolueet
  • Presidentti

Tiedot tästä analyysistä

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lyttäsi [...175 sanaa...] ottamasta huomioon todellisuutta paikan päällä.

Sisältö haettu
26.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →