Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tänä kesänä maa on järissyt – seismologi: Ei syytä huoleen

Yle Uutinen 11.8.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rauhoittelee lukijaa maanjäristysten tihentymisestä ja asettaa tuhoisat tapahtumat luonnolliseksi osaksi maapallon geologisia prosesseja. Lukijalle välittyy kuva, ettei kyseessä ole poikkeuksellinen kriisi, mikä vähentää uutisten aiheuttamaa mahdollista huolta.

Uutinen Yle Tanja Heikkonen · 11.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa seismologin asiantuntemukseen ilmiön selittämisessä.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja asiallinen tiedeuutinen. Se ei sisällä merkittävää vinoumaa, vaan raportoi asiantuntijan näkemyksen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee luonnonilmiöitä eikä sisällä poliittista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tieteellinen näkökulma maanjäristysten luonnollisuudesta.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tieteelliseen selitykseen huolen hälventämiseksi.

Positiivinen kehystys

Tilannetta kuvataan normaaliksi prosessiksi huolen sijaan.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se pyrkii hälventämään uutisvirran aiheuttamaa turhaa pelkoa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön rauhoittavaa viestiä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja sisältää vastauksen huoleen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja toteava.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tieteellinen uutinen, jossa ei ole kritiikin kohteena olevaa tahoa.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan arviot erotettu selvästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen tiedeuutinen, joka taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maanjäristykset ovat luonnollisia prosesseja, jotka eivät vaadi erityistä huolta. ”Voimakkaat maanjäristykset ovat osa maapallon tavallisia prosesseja.”
Kuka saa äänen Seismologi Suvi Heinonen toimii artikkelin ainoana asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee tapahtumia. ”Suvi Heinonen, Helsingin yliopiston seismologian instituutin johtaja.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli rauhoittelee lukijaa maanjäristysten tihentymisestä ja asettaa tuhoisat tapahtumat luonnolliseksi osaksi maapallon geologisia prosesseja. Lukijalle välittyy kuva, ettei kyseessä ole poikkeuksellinen kriisi, mikä vähentää uutisten aiheuttamaa mahdollista huolta.

7 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa järistysten vuosittaiseen määrään, mikä on tilastollinen väite.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maanjäristysten tilastollinen esiintyvyys

Suositellut lähteet

  • USGS
  • Helsingin yliopiston seismologian instituutti
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Japani laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tanja Heikkonen muut analyysit →
Japani Kolumbia Suvi Heinonen Venezuela Helsingin yliopisto tiede
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • luonto
  • maanjäristykset
  • seismologia
  • luonnonvoimat
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Voimakkaat maanjäristykset ovat osa maapallon [...402 sanaa...] Kolumbiaa ja sen naapurimaata Ecuadoria.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →