Analyysi artikkelista: Supo: Terrorismin uhka Suomessa on kohonnut
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi terrorismin uhan pysyvänä osana suomalaista arkea ja nostaa keskiöön nuorten radikalisoitumisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa valvonta ja varautuminen ovat ainoat keinot hallita tilannetta, samalla kun syvemmät yhteiskunnalliset syyt nuorten väkivaltaistumiselle jäävät viranomaisnäkökulman varjoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se nojaa vain yhteen lähteeseen. Tämä luo viranomaiskeskeisen kehyksen, jossa vaihtoehtoiset näkökulmat puuttuvat.
Artikkeli raportoi viranomaisen arviota vahtikoira-roolissa, eikä siinä ole selkeää ideologista kantaa. Se on asiallinen uutinen, joka ei pyri vaikuttamaan lukijan poliittiseen mielipiteeseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisnäkökulma
- Turvallisuusuhkien korostaminen
Kritisoidut tahot
- Radikaali-islamistiset toimijat
- Äärioikeistolaiset toimijat
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Nuorten radikalisoitumisen yhteiskunnalliset taustasyyt puuttuvat. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi nuoret radikalisoituvat, mikä estää ilmiön syvemmän ymmärtämisen.
- Vastakkainen näkökulma Kriittinen näkökulma viranomaisten valvontavaltuuksiin tai uhka-arvion perusteisiin puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, onko uhka-arvio perusteltu vai liioiteltu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli nuorten radikalisoitumisesta ja väkivallan kasvusta.
Terrorismin uhan korostaminen luo turvattomuuden tunnetta.
Sanoja kuten 'huolestuttava' ja 'vakava' käytetään korostamaan uhkaa.
Terrorismin uhan ja yhteiskunnan vastakkainasettelu.
Tunnevetoaminen on perusteltua uutisen aiheen (terrorismin uhka) vuoksi, mutta se on samalla manipuloivaa, koska se ei tarjoa vastapainoa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Terrorismin uhka Suomessa on kohonnut' vastaa suoraan tekstin pääväitettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'kohonnut'-sanaa luomaan kiireen tuntua.
Otsikko on asiallinen raportointi viranomaisarviosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo me-viranomaiset vs. he-radikaalit -asetelman.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritisoituja tahoja (esim. äärioikeistolaiset tai islamistiset ryhmät) ei ole kuultu, mikä on ymmärrettävää, mutta kriittinen asiantuntijaääni olisi ollut tarpeen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaisarvio.
- JO 15: Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka artikkeli käsittelee tahoja, jotka asetetaan kielteiseen julkisuuteen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusraportointia viranomaistiedotteesta ilman omaa syvempää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi terrorismin uhan pysyvänä osana suomalaista arkea ja nostaa keskiöön nuorten radikalisoitumisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa valvonta ja varautuminen ovat ainoat keinot hallita tilannetta, samalla kun syvemmät yhteiskunnalliset syyt nuorten väkivaltaistumiselle jäävät viranomaisnäkökulman varjoon.
Herää kysymys, miksi nuorten radikalisoitumista painotetaan näin voimakkaasti juuri nyt — onko kyseessä todellinen muutos uhkakuvassa vai pyrkimys perustella laajempia valvontavaltuuksia nuorten verkkoympäristöön?
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Supo esitetään ainoana totuuden lähteenä.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu viranomaisen arvioon, jonka tilastollisia perusteita voisi ristiintarkastaa.
Hyödylliset tilastoaiheet
- terrorismin uhka-arviot Suomessa
- nuorten radikalisoituminen
Suositellut lähteet
- Suojelupoliisi
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →