Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi sai Zaharovan kupin nurin – ”Veriseen kuiluun”

Iltalehti Uutinen 23.8.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän uhkaavan retoriikan ja Suomen virallisen linjan, joka korostaa ystävyyttä Ukrainan kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän syytökset terrorismista nähdään vain osana laajempaa vihamielistä viestintää, kun taas Suomen toimet kehystetään pragmaattiseksi ja oikeutetuksi avuksi.

Uutinen Iltalehti Angelika Provalskaja · 23.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee tilannetta suomalaisesta näkökulmasta, painottaen Suomen turvallisuuspoliittista linjaa.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, sillä se antaa äänen sekä Venäjän edustajalle että Suomen ja Ukrainan johdolle. Vaikka otsikointi on latautunut, itse uutisraportointi noudattaa journalistisia periaatteita.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vallankäyttöä ja diplomaattisia jännitteitä vahtikoiran roolissa. Vaikka se on kriittinen Venäjän toimia kohtaan, se perustuu virallisiin lausuntoihin ja asiantuntija-arvioihin ilman ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen puolustusyhteistyön oikeutus
  • Venäjän retoriikan aggressiivisuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus drooniyhteistyön merkityksestä ja mahdollisista riskeistä Suomelle puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi juuri tämä yhteistyö provosoi Venäjää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli otsikossa Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli diplomaattisten suhteiden heikkenemisestä ja sodan pitkittymisestä.

Realismi

Presidentti Stubbin asiallinen arvio tilanteesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'verinen kuilu' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomen ja Venäjän välinen sanasota.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy pääosin otsikointiin, kun taas leipäteksti pysyy asiallisena.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 78/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa jutun ydintä, vaikka käyttääkin dramaattista kieltä.

Klikkihoukutus: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää värikästä kieltä ('kupin nurin', 'veriseen kuiluun') herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita ilmauksia kuten 'veriseen kuiluun' kuvaamaan Venäjän retoriikkaa.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy valtiojohtoiseen diplomatiaan.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustajan lausunnot on siteerattu laajasti.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla eri osapuolten lausunnot.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan asiantuntijakommenttien avulla.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on sensaatiohakuinen suhteessa leipätekstin asialliseen sisältöön.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaiset lausunnot, mutta ei sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen hallituksen ja Ukrainan tukijoiden linjaa: Venäjän retoriikka esitetään aggressiivisena ja perusteettomana uhkailuna, mikä vahvistaa Suomen puolustusyhteistyön oikeutusta.
Pelissä Suomen turvallisuuspolitiikka vs. Venäjän intressi estää sotilaallinen tuki Ukrainalle. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen Suomen ja Ukrainan välistä yhteistyötä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän edustajien lausunnot ovat luonteeltaan uhkaavia ja epäluotettavia. ”Suomi sai Zaharovan kupin nurin”
Kuka saa äänen Venäjän edustajan syytökset esitetään suorina lainauksina, mutta niitä kehystetään välittömästi asiantuntija- ja presidenttiarvioilla, jotka asettavat ne kyseenalaisiksi. ”Virallinen Helsinki on käytännössä osallinen kansainväliseen terrorismiin.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän uhkaavan retoriikan ja Suomen virallisen linjan, joka korostaa ystävyyttä Ukrainan kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän syytökset terrorismista nähdään vain osana laajempaa vihamielistä viestintää, kun taas Suomen toimet kehystetään pragmaattiseksi ja oikeutetuksi avuksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin otsikointi valittu provosoimaan lukijaa ja korostamaan vastakkainasettelua, vaikka itse uutissisältö on perinteistä ulkopoliittista raportointia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon dramaattiset ilmaisut.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Volodymyr Zelenskyi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Angelika Provalskaja muut analyysit →
Volodymyr Zelenskyi Juri Knutov Ulkomaat Marija Zaharova Patria Vladimir Putin Venäjä Ukraina Arkady Moshes Alexander Stubb Helsinki politiikka General Cherry

Tiedot tästä analyysistä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti [...427 sanaa...] ongelma on Venäjässä, Stubb summasi.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →