← Etusivu

Analyysi artikkelista: Metropolia-ammattikorkeakoulujen opettajat ovat tänään päivän kestävässä lakossa

Yle Uutinen 23.4.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi työmarkkinakiistan osapuolet ja heidän keskeiset perustelunsa neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva pitkittyneestä ja vaikeasta neuvotteluprosessista, jossa molemmat osapuolet pitävät kiinni omista tavoitteistaan ilman välitöntä sovun merkkiä.

Uutinen Yle · 23.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee työmarkkinakiistaa rakenteellisena neuvotteluprosessina.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen uutisraportti, joka antaa tilaa molempien osapuolten näkemyksille. Siinä ei ole havaittavissa pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi työmarkkinakiistan osapuolten argumentit neutraalisti ilman, että se asettuu kummankaan puolelle tai suosii tiettyä poliittista näkökulmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työntekijäpuolen huoli palkanalennuksista
  • Työnantajapuolen tarve uudistaa palkanlisäjärjestelmää

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tasapuolinen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy työmarkkinakiistan faktoihin ja neuvottelujen etenemiseen.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy työmarkkinakiistan asiapohjaiseen raportointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa uutisen pääaiheen suoraan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: Metropolia-ammattikorkeakoulujen opettajat ovat tänään päivän kestävässä lakossa.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua lietsovaa kieltä.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä OAJ:n että Sivistan edustajia on kuultu ja heidän näkemyksensä on esitetty.

4 JSN-arvio 100/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 21: Molempia osapuolia on kuultu.
  • JO 7: Tiedot tarkistettu ja lähteet mainittu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusuutinen työmarkkinatilanteesta, joka noudattaa vakiintunutta uutisrakennetta.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee molempia osapuolia tasapuolisesti, sillä se antaa tilaa sekä työntekijäjärjestöjen palkka-argumenteille että työnantajapuolen näkemykselle palkanlisien uudistamisen tarpeesta.
Kuka saa äänen Työnantajapuolen näkemys on esitetty suorilla sitaateilla, samoin kuin OAJ:n järjestöjohtajan kanta. ”– Esimerkiksi tulevien insinöörien englanninopettaja voi saada tuhat euroa kuukaudessa enemmän palkkaa kuin sairaanhoitajaopiskelijoiden kielenopettaja, Salonen sanoo.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi työmarkkinakiistan osapuolet ja heidän keskeiset perustelunsa neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva pitkittyneestä ja vaikeasta neuvotteluprosessista, jossa molemmat osapuolet pitävät kiinni omista tavoitteistaan ilman välitöntä sovun merkkiä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Hanne Salonen laajempi kuva

Tiedot tästä analyysistä

Työriita koskee Sivistan ammattikorkeakoulujen työehtosopimusta. [...236 sanaa...] viikkoa, mikäli sopua ei synny.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →