Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pelko heräsi Venäjällä – ”Mikään alue ei ole enää turvassa”

Ilta-Sanomat Uutinen 17.3.2026
Pisteet
36
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten väitteitä Ukrainan iskujen kasvusta ja tehokkuudesta. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka on jatkuvan ja laajenevan hyökkäyksen kohteena, vaikka artikkelin lopussa mainittu Venäjän oma toiminta Ukrainassa jää taustalle.

Uutinen Ilta-Sanomat Jari Alenius · 17.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa Venäjän viranomaisten näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa lähes täysin venäläislähteisiin ja toistaa niiden esittämiä lukuja ja uhkakuvia. Vaikka tekstissä mainitaan, ettei lukuja ole vahvistettu, kehys painottuu vahvasti Venäjän näkökulmaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan osapuolen väitteitä, mikä on osa uutisointia, mutta yksipuolinen lähdevalinta kallistaa painopistettä. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan ole, vaan kyse on vahtikoira-tyyppisestä raportoinnista, joka jää tässä tapauksessa kuitenkin kritiikittömäksi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän viranomaisten näkemys Ukrainan iskujen kasvusta ja uhasta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ukrainan näkökulma iskuihin ja niiden motiiveihin puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan konfliktin luonteesta.
  • Tausta Venäjän omien iskujen laajuutta Ukrainaan ei avata riittävästi suhteessa Venäjän kokemiin iskuihin. — Kontekstin puute vääristää kuvaa sodan kokonaiskuvasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko
Pelko

Artikkeli korostaa turvattomuutta ja iskujen pelkoa Venäjällä.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'pelko' ja 'ei turvassa' luovat uhkaavaa tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja iskut esitetään jatkuvana ja kiihtyvänä konfliktina.

Tunnevetoaminen on sidoksissa raportoituihin lausuntoihin, mutta otsikointi ja sanavalinnat vahvistavat uhan tuntua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Venäjän viranomaisten pelkoa iskujen vuoksi.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä luodakseen jännitettä. "Pelko heräsi Venäjällä – ”Mikään alue ei ole enää turvassa”"

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vahvoja tunnesanoja kuten "pelko" ja "turvassa", jotka lataavat tilanteen uhkaavaksi.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua Venäjän ja Ukrainan välille, mutta raportointi pysyy uutismuotoisena.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta, vaikka viranomaisretoriikka onkin läsnä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ukrainaa kritisoidaan sabotaasista ja iskuista, mutta sille ei anneta mahdollisuutta vastata tai kommentoida väitteitä.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktat ja väitteet on pyritty erottamaan toisistaan mainitsemalla, ettei lukuja ole vahvistettu.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki on heikkoa, sillä artikkeli nojaa lähes täysin toisen osapuolen viranomaislähteisiin.
  • JO 21: Ukrainan näkökulma tai vastine esitettyihin syytöksiin puuttuu.
  • JO 12: Lähdekritiikki jää puutteelliseksi, kun Venäjän viranomaisten väitteitä toistetaan laajasti ilman riittävää vastapainoa.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti uutistoimisto Tassin raportointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka seuraa sodan eskaloitumista, mutta samalla se toistaa Venäjän valtionjohdon narratiivia ilman riittävää kontekstualisointia, mikä voi vahvistaa kuvaa Venäjästä uhrina.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viranomaisten antamat luvut iskuista ovat sellaisenaan uutisarvoisia, vaikka niiden todenperäisyyttä ei voida vahvistaa. ”Vahvistusta lukemille ei ole.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän viranomaisten rooli aktiivisena sodan osapuolena häivytetään keskittymällä heidän esittämiinsä uhkakuviin. ”mikään Venäjän alue ei voi tuntea olevansa turvassa”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan venäläisten viranomaisten lausuntoihin, kun taas Ukrainan näkökulma tai riippumattomat arviot puuttuvat. ”Shoigu sanoi tiistaina Jekaterinburgissa pidetyssä kokouksessa”
Tunnelma Pelko

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten väitteitä Ukrainan iskujen kasvusta ja tehokkuudesta. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka on jatkuvan ja laajenevan hyökkäyksen kohteena, vaikka artikkelin lopussa mainittu Venäjän oma toiminta Ukrainassa jää taustalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli antaa näin paljon tilaa Shoigun väitteille 56 maan tiedustelupalveluiden toiminnasta ilman, että väitettä kyseenalaistetaan tai sille tarjotaan kontekstia, mikä voi palvella Venäjän pyrkimystä esittää sota laajemman lännen hyökkäyksenä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään uhkaavia ilmauksia kuvaamaan tilannetta Venäjällä.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää tarkkoja lukuja (1830 iskua, 250 lennokkia, 421 droonia), joiden todenperäisyyttä tulisi arvioida riippumattomien lähteiden kautta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ukrainan iskujen määrä Venäjälle 2025
  • Venäjän ilmatorjunnan torjuntatilastot

Suositellut lähteet

  • ISW (Institute for the Study of War)
  • Riippumattomat sotaa seuraavat analyysikeskukset
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sergei Shoigu laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Alenius muut analyysit →
Sergei Shoigu Ulkomaat Venäjä Ukraina Sergei Sobjanin politiikka Moskova
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Sergei Shoigu väitti Ukrainan iskujen [...197 sanaa...] Shoigu ei nimennyt kyseisiä tiedustelupalveluja.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →