Analyysi artikkelista: Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi vuoden 2015 poikkeuksellisen tilanteen keskittymällä viranomaisten tekemiin toimenpiteisiin, kuten rekrytointeihin ja tilastollisiin suoritteisiin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta kriisinhallinnasta, jossa haasteet ratkaistaan lisäämällä resursseja, kun taas turvapaikanhakijoiden inhimillinen kokemus tai yhteiskunnallinen keskustelu jäävät teknisen raportoinnin varjoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta painottaa voimakkaasti viranomaisten näkökulmaa. Koska vastapainoa tai turvapaikanhakijoiden ääntä ei juuri ole, vinouma on lievä, mutta olemassa oleva.
Artikkeli raportoi viranomaisten toiminnasta ja tilastoista ilman selkeää ideologista kehystä. Se noudattaa vahtikoira-journalismin sijaan pikemminkin tilastollista raportointia, mikä tekee siitä poliittisesti neutraalin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten työmäärän kasvu
- Kriisinhallinnan tekninen suorittaminen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Turvapaikanhakijoiden kokemukset ja syyt pakolaisuuteen jäävät hyvin vähäisiksi. — Lukija saa vain teknisen kuvan kriisistä, mikä voi etäännyttää inhimillisestä kärsimyksestä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin esittämällä lukuja ja viranomaisten työmäärää.
Käytetään vahvoja ilmaisuja kuvaamaan viranomaisten työmäärän kasvua.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja keskittyy lähinnä tilanteen poikkeuksellisuuden korostamiseen, mikä on perusteltua aiheen laajuuden vuoksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee vuoden 2015 turvapaikkatilanteen etenemistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja lupaa katsauksen menneeseen, mutta sisältää kehotteen "katso miten".
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva: "Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on neutraali ja raportoiva, eikä sisällä polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan keskittyy viranomaisten tekniseen työhön.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Turvapaikanhakijoita ei ole kuultu, vaikka he ovat artikkelin keskeinen aihe.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktiat ja tilastot on esitetty selkeästi.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja ne ovat luotettavia viranomaistahoja.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu avoimesti.
Heikkoudet
- JO 21: Turvapaikanhakijoiden oma ääni tai näkökulma puuttuu lähes kokonaan.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen tai laaja-alainen näkökulmien huomioiminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on kooste aiemmin julkaistuista uutisista ja viranomaistiedoista.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi vuoden 2015 poikkeuksellisen tilanteen keskittymällä viranomaisten tekemiin toimenpiteisiin, kuten rekrytointeihin ja tilastollisiin suoritteisiin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta kriisinhallinnasta, jossa haasteet ratkaistaan lisäämällä resursseja, kun taas turvapaikanhakijoiden inhimillinen kokemus tai yhteiskunnallinen keskustelu jäävät teknisen raportoinnin varjoon.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti tilastolliseen suorittamiseen ja viranomaisten työmäärään; se voi heijastaa pyrkimystä rauhoittaa lukijaa osoittamalla, että valtio hallitsee tilanteen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu lähes täysin tilastollisiin väittämiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- turvapaikanhakijoiden määrä 2015
- vastaanottokeskusten määrä 2015
Suositellut lähteet
- Maahanmuuttovirasto
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →