Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Järvien pinnat yhä poikkeuksellisen matalalla – taustalla kolme syytä

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 17.7.2026
Pisteet
87
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
8
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini95
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kuivuuden osaksi uutta normaalia, jossa ilmastonmuutos muuttaa vesistöjen luonnollista rytmiä. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka yksittäistä vuotta ei voi suoraan syyttää ilmastonmuutoksesta, toistuvat vähälumiset talvet ja lisääntynyt haihdunta tekevät kuivuusjaksoista aiempaa todennäköisempiä ja pitkäkestoisempia.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus Henna Lääveri · 17.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijatietoon.

8
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin tasapainoinen ja nojaa viranomaistietoon. Vinouma on minimaalinen ja rajoittuu ilmastonmuutos-teeman korostamiseen, mikä on uutisarvon kannalta perusteltua.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi ympäristöilmiöstä asiantuntijatiedon pohjalta ilman ideologista latausta tai poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöjen pitkän aikavälin tilaan.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli veden riittävyydestä ja maatalouden tilasta.

Realismi

Asiallinen ja tieteellinen ote tilanteen analysointiin.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan konkreettisia vaikutuksia, kuten matalia rantoja ja kaivojen tilannetta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu havaittuihin ympäristöongelmiin, ei manipulointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja lupaa selityksen ilmiölle.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiapohjainen ympäristöuutinen, jossa ei ole kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijaa siteerattu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asianmukaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Syken tiedotteeseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maatalouden ja vesihuollon toimijoita, jotka tarvitsevat ymmärrystä pitkän aikavälin vesivarojen muutoksista suunnittelun tueksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastonmuutos on vakiintunut tekijä, joka vaikuttaa vesistöjen tilaan, vaikka yksittäisiä sääilmiöitä ei voi suoraan siihen kytkeä. ”tutkimusten mukaan lämpenevä ilmasto lisää useita kuivuutta voimistavia tekijöitä”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni on keskitetty Syken hydrologille, joka toimii artikkelin ainoana äänenä. ”Syken hydrologin hydrologi Miia Kumpumäen mukaan lisääntyneen haihdunnan ja lumen muuttuvan rytmin tiedetään yleistyvän ilmaston lämmetessä.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi kuivuuden osaksi uutta normaalia, jossa ilmastonmuutos muuttaa vesistöjen luonnollista rytmiä. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka yksittäistä vuotta ei voi suoraan syyttää ilmastonmuutoksesta, toistuvat vähälumiset talvet ja lisääntynyt haihdunta tekevät kuivuusjaksoista aiempaa todennäköisempiä ja pitkäkestoisempia.

7 Tilastokytkos 86/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
86/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee väitteitä vedenkorkeuksien poikkeuksellisuudesta ja sademäärien kehityksestä, jotka ovat tarkistettavissa virallisista hydrologisista tilastoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen järvien vedenkorkeudet 2020-2026
  • vuotuinen sademäärä Suomessa

Suositellut lähteet

  • Syke
  • Ilmatieteen laitos
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Miia Kumpumäki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Henna Lääveri muut analyysit →
Miia Kumpumäki Päijänne ympäristö Suomen ympäristökeskus talous

Tiedot tästä analyysistä

Vedenpintojen lasku on Suomen ympäristökeskuksen [...381 sanaa...] vain yhden vuoden sääolojen perusteella."

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →