Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Arhinmäki ja kauppakeskuksen johtaja erikoisessa sanasodassa – ”Moi Paavo”

Ilta-Sanomat Uutinen 27.2.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin kaupallisen toimijan ja poliitikon välisen erimielisyyden paikannimien käytöstä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kauppakeskuksen edustaja pyrkii suojelemaan tavaramerkkiään, kun taas poliitikko korostaa kielenkäytön vapautta ja slangin luonnetta, asettaen samalla kauppakeskuksen ulkomaalaisen omistuspohjan vastakkain paikallisen identiteetin kanssa.

Uutinen Ilta-Sanomat Kristian Saine · 27.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Paikallinen uutinen, joka seuraa julkista keskustelua.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta kauppakeskuksen omistuspohjan korostaminen antaa kevyen painotuksen Arhinmäen argumentin tueksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi molempien osapuolten näkemykset. Vaikka omistuspohjan maininta on hieman ohjaava, se ei tee jutusta ideologista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Paikallisen slangin ja identiteetin puolustaminen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva taustatieto

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Molempien osapuolten lievä turhautuminen toistensa näkemyksiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Keskustelu kehystetään sanasodaksi.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy suoraan osapuolten omiin sitaatteihin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää sanaa 'sanasota' dramatisoidakseen arkista keskustelua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ytimen.

Kärjistys: 10/100

Lievä vastakkainasettelu, mutta ei polarisoiva.

Populismi: 20/100

Arhinmäki vetoaa 'slangiin' ja 'kansan tapaan puhua', mutta tämä on osa hänen rooliaan poliitikkona, ei artikkelin omaa populismia.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Molempia osapuolia on kuultu ja heidän näkemyksensä on esitetty suorilla lainauksilla.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 21: Molempia osapuolia on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on raportoitu aiemmin muissa medioissa.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli hyödyttää lukijaa, joka seuraa paikallista julkista keskustelua ja poliitikkojen vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kauppakeskuksen omistuspohjalla on merkitystä paikannimen käytön oikeutuksen kannalta. ”Se että joku ulkomaalais­omisteinen kauppakeskus rekisteröi paikannimen, ei lopeta puhumista paikannimestä nimellä”
Kuka saa äänen Molemmat osapuolet saavat esittää näkemyksensä suorilla sitaateilla. ”Saisiko ystävällisesti pyytää, että alueesta puhuttaisiin Itäkeskuksena ja Itis tarkoittaa sitten rekisteröidyn tavaramerkin mukaisesti kauppakeskusta?”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli nostaa esiin kaupallisen toimijan ja poliitikon välisen erimielisyyden paikannimien käytöstä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kauppakeskuksen edustaja pyrkii suojelemaan tavaramerkkiään, kun taas poliitikko korostaa kielenkäytön vapautta ja slangin luonnetta, asettaen samalla kauppakeskuksen ulkomaalaisen omistuspohjan vastakkain paikallisen identiteetin kanssa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin kauppakeskuksen omistuspohjan (Morgan Stanley), sillä se ei suoraan liity kielelliseen kiistaan, mutta se voi vahvistaa lukijan mielikuvaa 'ulkopuolisesta' toimijasta paikallista identiteettiä vastaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Paavo Arhinmäki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kristian Saine muut analyysit →
Paavo Arhinmäki Hannis Raitanen Itäkeskus politiikka Morgan Stanley
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Keskustelu Helsingin kaupunginosaa kuvaavasta sanasta [...235 sanaa...] Iltalehti, MTV ja Helsingin Sanomat.

Sisältö haettu
9.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →