← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukrainan sota | Venäjä käytti Orešnik-ohjuksia massiivisessa iskussa Kiovaan

Helsingin Sanomat Uutinen 24.5.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän tekemän massiivisen ohjusiskun Kiovaan ja välittää molempien osapuolten näkemykset iskun kohteista ja motiiveista. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta sodankäynnistä, jossa Venäjän käyttämä uusi ohjusteknologia tekee siviilikohteiden suojelusta entistä vaikeampaa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee sotaa kansainvälisen konfliktin ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen uutinen, joka raportoi tapahtumat neutraalisti ja antaa tilaa molempien osapuolten väitteille. Ei merkkejä vinoumasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sodan tapahtumia neutraalisti ja antaa tilaa molempien osapuolten näkemyksille ilman, että lukijaa ohjataan tiettyyn poliittiseen tulkintaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan viranomaisten raportointi siviiliuhreista
  • Venäjän viralliset perustelut iskun kohteista

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Raportointi siviiliuhreista ja asuinrakennusten vaurioista herättää huolta sodan inhimillisistä seurauksista.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan tapahtumien kuvaus luonnollisesti asettaa osapuolet vastakkain.

Tunnevetoaminen on perusteltua uutisoitaessa sodan uhreista ja tuhoista.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Ukrainan sota | Venäjä käytti Orešnik-ohjuksia massiivisessa iskussa Kiovaan"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumia neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100

Sodan osapuolet esitetään vastakkain, mutta kieli on neutraalia raportointia.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Ukrainan että Venäjän näkemykset on tuotu esiin.

4 JSN-arvio 100/100 · 5 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on tarkistettu ja lähteet mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 21: Molempien osapuolten näkemykset on tuotu esiin.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu osapuolten väitteiden kautta.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu uutistoimistojen ja viranomaisten raportteihin, mikä on tyypillistä uutisjournalismille.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen sekä Ukrainan viranomaisille että Venäjän puolustusministeriölle, vaikka Venäjän väitteet esitetäänkin vastapainona Ukrainan raportoimille siviiliuhreille. ”Vaikka lukuisien iskujen on vahvistettu osuneen siviilirakennuksiin, Venäjä väittää, että isku suunnattiin yksinomaan ”Ukrainan sotilasjohdon komentopaikkoihin, lentotukikohtiin ja puolustusteollisuuden yrityksiin”.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Venäjän tekemän massiivisen ohjusiskun Kiovaan ja välittää molempien osapuolten näkemykset iskun kohteista ja motiiveista. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta sodankäynnistä, jossa Venäjän käyttämä uusi ohjusteknologia tekee siviilikohteiden suojelusta entistä vaikeampaa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Vitali Klytško laajempi kuva Katso kirjoittajan Ilona Tyystjärvi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä on tehnyt massiivisen drooni- [...294 sanaa...] Ilmatilan loukkauksia ei kuitenkaan havaittu.

Sisältö haettu
25.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →