Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Aleksis Salusjärven kolumni: Islanti ja Glasgow ratkaisivat pilalle menneen nuorison ongelmat

Yle Kolumni 11.12.2024
Pisteet
39
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini38
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun nykyisen hallituksen rangaistuskeskeisen politiikan ja menneisyyden menestyksekkään kuntouttavan hyvinvointivaltion välille. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt toimivat ratkaisut ja valinnut tietoisesti kalliin, syrjäyttävän tien, jota kirjoittaja pitää moraalisesti ja taloudellisesti kestämättömänä.

Kolumni Yle Aleksis Salusjärvi · 11.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee kriminaalipolitiikkaa ideologisesta näkökulmasta, painottaen hyvinvointivaltion roolia.

84
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja esittää hallituksen politiikan ainoastaan negatiivisessa valossa. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, ja kirjoittaja käyttää retorisia keinoja ohjatakseen lukijan johtopäätökseen, että hallituksen linja on tuhoisa.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja kritisoi hallituksen leikkauspolitiikkaa ja rangaistuskeskeisyyttä, ajaen hyvinvointivaltiokeskeistä ja kuntouttavaa politiikkaa. Tekstistä puuttuu tasapainottava näkökulma, ja se käyttää retoriikkaa, joka on tyypillistä vasemmistolaiselle arvokritiikille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kuntouttava kriminaalipolitiikka
  • Hyvinvointivaltion tukitoimet
  • Ennaltaehkäisevä nuorisotyö

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Rangaistuskeskeisen politiikan kannattajien argumentteja ei esitetä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi rangaistuksia on kovennettu.
  • Tausta Rikollisuuden kasvun taustatekijöitä ei avata laajemmin. — Ilmiö näyttäytyy vain poliittisena valintana, ei monimutkaisena yhteiskunnallisena ongelmana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö Mustavalkoinen vastakkainasettelu

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli nuorison syrjäytymisestä ja yhteiskunnan tilasta.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta hallituksen rangaistuskeskeistä politiikkaa kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'pilalle mennyt nuoriso' ja 'paapominen'.

Konflikti- tai kriisikehys

Rakennetaan vastakkainasettelu 'meidän' (hyvä menneisyys) ja 'heidän' (nykyinen hallitus) välille.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, sillä se pyrkii ohjaamaan lukijan moraalisesti tuomitsemaan hallituksen politiikan ilman asiallista keskustelua vaihtoehdoista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 79

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin pääväitettä, vaikka se onkin kärjistetty.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko lupaa ratkaisun nuorison ongelmiin, mikä on houkutteleva lupaus, vaikka sisältö onkin mielipidekirjoitus.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'pilalle menneen nuorison', joka leimaa nuorisoa.

Kärjistys: 79/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini79
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli rakentaa selkeän vastakkainasettelun hallituksen ja 'hyvinvointivaltion puolustajien' välille.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'kansa' (nuoriso) kärsii 'eliitin' (hallitus) päätöksistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.

5 JSN-arvio 38/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

38
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon ja sisällön välinen suhde on latautunut ja dramatisoiva.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — vaikka kyseessä on kolumni, kritiikki hallitusta kohtaan on erittäin kärkevää.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta kirjoittaja yhdistää Islannin ja Glasgown mallit Suomen kontekstiin omalla tavallaan.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hyvinvointivaltiomallin ja ennaltaehkäisevän nuorisotyön puolustajia: se esittää nykyisen hallituksen rangaistuskeskeisen politiikan lyhytnäköisenä ja kalliina, asettaen vastakkain 'paapomisen' ja 'kuntouttamisen'.
Pelissä Rangaistuskeskeinen kriminaalipolitiikka vs. kuntouttava hyvinvointivaltio. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, esittäen sen ainoana kestävänä ratkaisuna nuoriso-ongelmiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rangaistusten koventaminen on automaattisesti tehotonta ja haitallista, ilman että tätä oletusta perustella muulla kuin viittaamalla rikollisuuden kasvuun. ”Kuntouttamisen sijaan elämässä mokanneet halutaan sulkea vankilan porttien taakse.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla tai yleistävillä ilmauksilla, kun viitataan nykyiseen politiikkaan. ”Kuntouttamisen sijaan elämässä mokanneet halutaan sulkea vankilan porttien taakse.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijaviittauksia tukemaan omaa näkemystään, mutta vastapuolen (hallituksen) näkemys esitetään vain ironisena referaattina. ”Juuri tällaisen politiikan ajamisesta nykyinen hallitus kiittää itseään.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun nykyisen hallituksen rangaistuskeskeisen politiikan ja menneisyyden menestyksekkään kuntouttavan hyvinvointivaltion välille. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on hylännyt toimivat ratkaisut ja valinnut tietoisesti kalliin, syrjäyttävän tien, jota kirjoittaja pitää moraalisesti ja taloudellisesti kestämättömänä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja sivuuttaa täysin ne argumentit, joilla rangaistusten koventamista perustellaan (esim. yleisestävyys tai uhrin oikeusturva) — niiden mainitseminen voisi syventää analyysia, mutta tässä kehyksessä ne on jätetty pois.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään voimakkaita leimaavia sanoja.

Väärien vaihtoehtojen esittäminen Kohtalainen

Esitetään tilanne ikään kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa: 'paapominen' tai 'kuntouttava hyvinvointivaltio'.

9 Tilastokytkos 50/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa väitteisiin rikollisuuden kasvusta ja vankien määrästä, joiden tarkistaminen virallisista tilastoista on olennaista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorten väkivaltarikollisuus Suomessa
  • vankien määrän kehitys Suomessa
  • nuorten syrjäytymisen kustannukset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
  • Oikeusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Glasgow laajempi kuva → Katso kirjoittajan Aleksis Salusjärvi muut analyysit →
Glasgow Suomi Islanti työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • nuoret
  • yhteiskunta
  • rikokset
  • väkivalta
  • päihteet
  • Islanti
  • Glasgow
  • kolumnit

Tiedot tästä analyysistä

Islanti ja Glasgow ratkaisivat ongelmat, [...620 sanaa...] ja vankiloissa eri puolilla Suomea._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →