Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi lopetti tutkinnan epäillystä sudenmetsästäjän uhkailusta Pohjois-Karjalassa

Yle Uutinen 8.5.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi poliisin päätöksen lopettaa tutkinta, mutta antaa samalla tilaa uhrin kokemukselle uhkailun vakavuudesta. Lukijalle välittyy ristiriita viranomaisen tulkinnan ja yksilön kokeman turvattomuuden välillä, mikä korostaa laittoman uhkauksen kriteerien tiukkuutta.

Uutinen Yle Minna Keinänen · 8.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli yhdistää viranomaisnäkökulman ja yksilön kokemuksen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja raportoiva. Se antaa äänen sekä viranomaiselle että kohteelle ilman pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn johtopäätökseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee juridista päätöstä ja yksilön kokemusta. Siinä ei ole poliittista latausta tai pyrkimystä vahvistaa tiettyä ideologista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin juridinen tulkinta
  • Uhrin kokemus turvattomuudesta

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Piiroisen huoli tulevista lupakierroksista ja turvallisuudesta.

Tunteellinen sitaatti

Piiroisen suora sitaatti tuo esiin hänen pettymyksensä ja huolensa.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kuvaa uhrin kokemusta päätöksestä, joka vaikuttaa hänen henkilökohtaiseen turvallisuuteensa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen: Poliisi lopetti tutkinnan epäillystä sudenmetsästäjän uhkailusta Pohjois-Karjalassa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi tapahtumien kulun.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mika Piiroinen on saanut kertoa oman näkemyksensä päätöksestä.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Tapahtumien kulku raportoitu selkeästi.
  • JO 11: Faktat ja Piiroisen mielipiteet erotettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia aiemmin uutisoidusta aiheesta.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaisten päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyttä selittämällä, miksi rikosilmoitus ei johtanut esitutkintaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin tulkinta uhkauksen epäkonkreettisuudesta on ensisijainen fakta. ”Poliisin mukaan uhkaus ei kuitenkaan ollut riittävän konkreettinen, jotta sitä voisi pitää todellisena uhkauksena.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin päätöksentekoprosessi esitetään neutraalina ja passiivisena lopputuloksena. ”Poliisin mukaan uhkaus ei kuitenkaan ollut riittävän konkreettinen”
Kuka saa äänen Poliisin näkökulma ja juridinen tulkinta hallitsevat tekstiä, kun taas Piiroisen kokemus on esitetty vastapainona. ”Mika Piiroinen on pettynyt poliisin päätökseen jättää esitutkinta toimittamatta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi poliisin päätöksen lopettaa tutkinta, mutta antaa samalla tilaa uhrin kokemukselle uhkailun vakavuudesta. Lukijalle välittyy ristiriita viranomaisen tulkinnan ja yksilön kokeman turvattomuuden välillä, mikä korostaa laittoman uhkauksen kriteerien tiukkuutta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Itä-Suomen poliisi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Minna Keinänen muut analyysit →
Itä-Suomen poliisi Pohjois-Karjala Rikos kotimaa Mika Piiroinen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • Tohmajärvi
  • metsästys
  • Laiton uhkaus
  • kotimaa
  • Pohjois-Karjala

Tiedot tästä analyysistä

Poliisin mukaan häiriköinnissä oli kyse [...146 sanaa...] ei ole saanut uusia uhkauksia.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →