Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Politiikan tutkija: Perussuomalaisilla irtiotto Linnan juhlista

Yle Uutinen 1.12.2024
Pisteet
75
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten kansanedustajien valinnan osallistua 612-marssille strategisena irtiottona hallitusyhteistyöstä ja presidentin linjasta. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka tasapainoilee hallitusvastuun ja oppositiomaisen protestipolitiikan välillä, pyrkien pitämään kiinni molemmista äänestäjäsegmenteistään.

Uutinen Yle Pyry Dementjeff · 1.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee tapahtumia politiikan tutkijan analyysin kautta.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, vaikka se nojaakin vahvasti yhden tutkijan tulkintaan kansanedustajien motiiveista. Tasapainoa on pyritty hakemaan mainitsemalla Purran kanta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi poliittista peliä ja strategioita neutraalisti. Se ei asetu kummankaan osapuolen puolelle, vaan kuvaa tilannetta ulkopuolisen asiantuntijan kautta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijan näkemys puolueen strategisesta laskelmoinnista

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kansanedustajien omat perustelut osallistumiselle puuttuvat. — Lukija saa vain tutkijan tulkinnan motiiveista, ei toimijoiden omaa ääntä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan tulkinta motiiveista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Analyyttinen ote poliittiseen strategiaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Kansanedustajien toiminta kehystetään irtiottona ja vastakkainasetteluna.

Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli pyrkii analyyttiseen otteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 22

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun pääväitteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista tapahtumaa neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 22/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa poliittista vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Populistisia elementtejä on mainittu tutkijan puheessa, mutta artikkeli itse raportoi niistä neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Laaksoa ja Keskisarjaa on mainittu, mutta heidän suoria kommenttejaan tähän nimenomaiseen juttuun ei ole haettu.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijan arviot on erotettu selkeästi faktoista.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Heikkoudet

  • JO 21: Kansanedustajia itseään ei ole haastateltu heidän motiiveistaan, vaikka heitä kritisoidaan/analysoidaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu aiempaan uutisointiin ja tutkijan kommentteihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia, joka pyrkii selittämään hallituspuolueen sisäistä dynamiikkaa ja sen suhdetta radikaalimpiin kannattajaryhmiin.
Pelissä Hallitusvastuun edellyttämä maltillisuus vs. puolueen protestihenkinen identiteetti. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa puolueen strategista tarvetta ylläpitää molempia rooleja samanaikaisesti.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa 612-marssin olevan luonteeltaan sellainen, että siihen osallistuminen on automaattisesti irtiotto valtavirrasta. ”tehdä irtioton nimenomaan Linnan juhliin”
Kuka saa äänen Tutkija Emilia Palonen toimii jutun ainoana asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee kansanedustajien motiiveja. ”sanoo politiikan tutkija Emilia Palonen”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää perussuomalaisten kansanedustajien valinnan osallistua 612-marssille strategisena irtiottona hallitusyhteistyöstä ja presidentin linjasta. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka tasapainoilee hallitusvastuun ja oppositiomaisen protestipolitiikan välillä, pyrkien pitämään kiinni molemmista äänestäjäsegmenteistään.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään perussuomalaista kansanedustajaa suoraan, vaikka heidän motiivejaan analysoidaan laajasti ulkopuolisen tutkijan toimesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Teemu Keskisarja laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pyry Dementjeff muut analyysit →
Teemu Keskisarja Helsingin yliopisto Emilia Palonen Alexander Stubb politiikka Sheikki Laakso Ville Tavio Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • Perussuomalaiset
  • Suomen politiikka
  • kansanedustajat

Tiedot tästä analyysistä

Ylen haastattelema politiikan tutkija Emilia [...241 sanaa...] jossa ollaan kritisoimassa valtavirtaa 612-kulkueessa.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →