Analyysi artikkelista: Suomalaisille maitotilallisille kaksi karmeaa uutispommia – ”Todella rajua”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa lukijalle kriisikuvaa maitotilojen tulevaisuudesta käyttämällä vahvasti latautunutta kieltä. Lukijaan jää vaikutelma, että tilanne on kestämätön ja että kuluttajat ovat tietämättömiä tuotannon todellisista kustannuksista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää voimakkaasti latautunutta kieltä ja keskittyy vain yhteen näkökulmaan. Tasapainottavien äänten puute ja dramatisoiva kieli nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisesti, vaan keskittyy elinkeinopoliittiseen kriisiin. Lukijan ajatus taipuu myötätuntoon tuottajia kohtaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maidontuottajien taloudellinen ahdinko
Puolustetut tahot
- Suomalaiset maitotilalliset
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus uutisille puuttuu. — Lukija ei saa tietää, mitkä tekijät uutisten takana vaikuttavat.
- Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai muiden sidosryhmien kommentit puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli maitotilojen tulevaisuudesta ja taloudellisesta selviytymisestä.
Tuottajien turhautuminen kuluttajien ymmärtämättömyyteen.
Käytetään termejä karmea ja uutispommi.
Sanoja kuten ahdinko, karmea ja rajua käytetään korostamaan kriisiä.
Tunteisiin vetoaminen on keskeinen osa artikkelin rakennetta, jolla pyritään herättämään lukijan huomio ja myötätunto.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa uutisia ahdingosta, ja sisältö käsittelee tätä, vaikka sävy on dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavia termejä ja jättää uutisen sisällön epämääräiseksi.
Termit karmea ja uutispommi lataavat otsikon voimakkaasti negatiiviseksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli luo vastakkainasettelua tuottajien ja kuluttajien välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli korostaa tuottajien ääntä suhteessa kuluttajien ymmärtämättömyyteen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kukaan uutisten aiheuttajista tai vastapuolista ei pääse ääneen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on selvästi erotettu faktoista haastattelusitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, artikkeli on yksipuolinen.
- JO 15: Otsikko on vahvasti klikkihakuinen suhteessa sisältöön.
- JO 15: Otsikko on harhaanjohtava ja klikkihakuinen.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva maatalousuutisointi ilman uutta syvyyttä.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa lukijalle kriisikuvaa maitotilojen tulevaisuudesta käyttämällä vahvasti latautunutta kieltä. Lukijaan jää vaikutelma, että tilanne on kestämätön ja että kuluttajat ovat tietämättömiä tuotannon todellisista kustannuksista.
Herää kysymys, miksi uutispommien sisältöä ei avata otsikossa tai ingressissä, mikä viittaa klikkiotsikointiin lukijan uteliaisuuden herättämiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kriisin kuvaamiseen.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käsittelee tuottajien taloudellista ahdinkoa, mikä on tilastollisesti todennettavissa oleva ilmiö.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maidontuotannon kannattavuus Suomessa
Suositellut lähteet
- Luke
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →