← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uudet luvut: Näin maahanmuutto Suomeen on vähentynyt

Iltalehti Uutinen 29.5.2026
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi maahanmuuton vähenemisen osaksi yhteiskunnallista realiteettia ja hallituksen politiikkaa. Lukijalle välittyy kuva tehokkaasta viranomaistoiminnasta, joka purkaa ruuhkia ja soveltaa tiukentunutta lainsäädäntöä, samalla kun maahanmuuton eri muodot esitetään tilastollisina suureina ilman syvempää yhteiskunnallista pohdintaa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu Maahanmuuttoviraston tilastojen ja tiedotteen pohjalta, mikä antaa sille vahvan viranomaisnäkökulman.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma syntyy lähinnä siitä, että se nojaa täysin viranomaislähteisiin ja kehystää maahanmuuton vähenemisen hallituksen politiikan onnistumisena ilman kriittistä vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistilastoja asiallisesti. Vaikka se kytkee maahanmuuton laskun hallituksen politiikkaan, se tekee sen raportoivassa hengessä ilman ideologista paatosta tai kärkevää kieltä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma
  • Tilastollinen kehitys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Maahanmuuton vähenemisen vaikutuksia yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin ei käsitellä. — Lukija saa vain tilastollisen kuvan, mutta ei ymmärrä ilmiön laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastotietoa ja viranomaisarvioita.

Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan keskittyy faktapohjaiseen raportointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee maahanmuuton vähenemistä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja lupaa tilastotietoa, mutta käyttää hieman houkuttelevaa 'Uudet luvut' -alkua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen raportti, eikä siinä esiinny kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi (Migri).
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Artikkelista puuttuu ulkopuolisten asiantuntijoiden tai maahanmuuttajajärjestöjen näkökulma.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan viranomaisen tiedotteeseen ja tilastoihin, eikä sisällä omaa tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaisviestintää ja hallinnon linjaa: se esittää maahanmuuton vähenemisen faktapohjaisena, hallittuna kehityksenä, joka kytkeytyy suoraan poliittisiin päätöksiin ja taloustilanteeseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahanmuuton väheneminen on ensisijaisesti seuraus hallituksen toimista ja taloustilanteesta. ”Suomen heikko taloustilanne ja ulkomaalaislainsäädännön kiristyminen näkyivät Suomeen suuntautuvan maahanmuuton laskuna”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan Maahanmuuttoviraston (Migri) tuottamaan tietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin. ”Migrin tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä sanoo Migrin tiedotteessa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi maahanmuuton vähenemisen osaksi yhteiskunnallista realiteettia ja hallituksen politiikkaa. Lukijalle välittyy kuva tehokkaasta viranomaistoiminnasta, joka purkaa ruuhkia ja soveltaa tiukentunutta lainsäädäntöä, samalla kun maahanmuuton eri muodot esitetään tilastollisina suureina ilman syvempää yhteiskunnallista pohdintaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei lainkaan avata maahanmuuton vähenemisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työmarkkinoille tai väestökehitykseen, mikä voisi antaa lukijalle tasapainoisemman kuvan ilmiön yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 90/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan, joten niiden ristiintarkistus virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • maahanmuuton tilastot 2025
  • oleskeluluvat Suomessa
  • turvapaikkahakemukset Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Maahanmuuttovirasto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Afganistan laajempi kuva Katso kirjoittajan Mika Koskinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Muuttoliike ja siirtolaisuus
  • Maahanmuutto
  • Kansallinen tai etninen ryhmä
  • Muuttoliike
  • Etnologia

Tiedot tästä analyysistä

Turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi vuonna 2025 [...767 sanaa...] vuoden 2025 alkupuolella, Migri kertoo.

Sisältö haettu
20.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →